"But let's say she tells you, 'You know, I'm not going to live much longer.' The door's open. Be honest, direct. Tell her you hate that this is happening. Tell her it mattered that she was here. Tell her how she enriched your life, that she won't be forgotten. This is no time to pussyfoot. For God's sake, don't tell her she looks great, or that she'll pull through. Pretending creates a chasm of loneliness for the dying. Can you imagine if you were in labor, and no one in the room would acknowledge that you were giving birth?
"Toward the end, dying people tend to withdraw. You know how when you drop a pebble in a pond, the rings ripple out? For a dying person, the rings go in. It doesn't matter what's happening in politics or sports or the next room. Eventually all that matters is 'I'm hot. I'm cold. I love you. Do you love me?' At that point, all that's required is your presence. Be quiet. Put your hands on hers. That's it."
-- Maggie Callanan, hospice nurse since 1981 and coauthor of the celebrated book Final Gifts
On helppoa puhua pienistä jutuista. Jutuista, joilla ei ole väliä. On helppoa puhua jostain, vaikka oikeasti haluais puhua Jostain; Jostain isosta.
On vaikea sanoa, mitä oikeesti tarkoittaa. On helpompi puhua jostain, millä ei oo väliä. Säästä. Elokuvista. Loma-ajasta. Ihan kivasti on kyl menny.
On helppoa myös väittää, ettei tarvitse. Että on vahva. Että pärjää yksin. Joo mä voin ihan hyvin. Joo kyllä mä selviän. Eiku ei täs mitään.
Vihaisena ois helppoa sanoa, mitä oikeasti tarkoittaa. Sanoa se niin, että myöhemmin hävettää, tai ainakin on anteekspyydettävää. Sanoa niin, huutaa. Mikset sä koskaan välitä? Eksä saatana tajua? Mikset sä kuuntele!
Mä en vieläkään osaa vaatia. En kehtaa. En viitsi. En halua sanoa että tuntuu siltä ettei kukaan välitä. En halua että sun tulee semmonen olo että ajattelen että oot paska ystävä koska en ajattele niiin, mutta kun tuntuu pahalta ja silti en osaa sanoa että tarvitsen.
Ajattelen, että kyllä tää tästä. Ei täs mitään. Ei oo niin paha. Kysyttäessäkin voin sanoa niin. Kyl tää tästä. En koskaan sano, että ei tää tästä en mä kestä enää auta. Ehkä pitäis.
Haluan oppia puhumaan tunteista. Suoraan ja lempeästi. Niin, että sanoo, mitä tarkoittaa. Sanoo suoraan, mitä tarvitsee. Mun on paha mieli auta.
Usein sitä vierittää vastuuta muille. Se ei koskaan soita. Samalla ei itse ilmaise, mitä kaipaa; soita. Haluaisin, että soitat.
On helppoa puhua ei-mistään, vaikka haluais puhua Jostakin. Jostakin isosta. Sanoa Jotain. Jotain tärkeää.
Ehkä on aika opetella puhumaan Jostain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti