Kehen voi luottaa?

Kehen voi luottaa?

Töissä kerran puhuttiin tästä. Työkaverin mukaan kehenkään muuhun ei voi täysin luottaa, paitsi itseensä. Mut onks se totta?

Kenen neuvoja kantsii kuunnella?

Mä oon joskus heränny vasta myöhemmin miettimään, miten hölmöjä päätöksiä oon aiemmin tehny. Miten oon satuttanu itseni ja jonkun muun siinä samassa. Miten oon tienny, että joku asia on huono idea, mutta silti tehny sen. Miten oon sanonu joo, kun ois pitäny kieltää, ja kieltäny, kun ois pitäny myöntyy.

Ooks koskaan ajatellu "mitä oikein aattelin"?

Jotkut herää viikonloppuisin vieraan ihmisen kotoa, tai omastaan, eikä tiedä, miten on päässeet sinne. Sit miettii, miten tässä näin kävi. Miten annoin tän taas tapahtua vaik lupasin itselleni?

Usein mä sisälläni tiedän jo jonkun asian alottaessani, mikä on hyvä ja mikä ei. Illan viimeisen juoman tilatessa sitä tietää, että tästä tulee huono olo, mut silti sen tilaa, vaikka lupas itselleen. Joskus mulle tulee ihmisestä joku mielikuva, jota en haluaisi uskoa, koska se kuva on negatiivinen. Humps, sit se olikin totta. Sit voi sanoo "mä kyllä tiesin sydämessäni".

Kuka on aina mun puolella?

Mä en aina luota muhun. Usein en kuuntele itseäni, sitä ääntä, joka tuol sisällä juttelee ja antaa hyviä neuvoja. Ei, mun pitää ajatuksillani puhua siihen päälle, olla viisaampi. Puhua kuudennen aistin, vaiston, senjutun päälle, kyllä sä tiedät.

Mä en nyt oikein osaa muotoilla lauseeks tätä ideaa, joka mulla on. Sitä, miten itseään voi pettää ja tehdä vastoin lupauksiaan, ja sit lupaa oppia niistä, muttei opikaan. Kuinka paljon mä antaisin anteeks jollekin muulle, jos se joku muu aina neuvois mua olemaan kuuntelematta järjen ääntä ja olis silleen "tee se vaan kyl se siitä" ja sit hommat menis mäelle? Kuinka paljon mun hermot menee ihmisiin, jotka toistaa samoja virheitä, muttei itseeni, kun teen samaa?

Miks on niin vaikee luottaa itseensä? Miks on niin helppoo tehdä huonoja päätöksiä aina uudelleen? Miks vaisto tai kuudes aisti on semmonen asia, et sen kuuntelemisesta tulee vähän hölmö olo? Pitäiskö päätöksii tehdä järjellä vai sydämellä?