Ajattelen

Mulle on usein sanottu, että ajattelen liikaa. Älä ajattele. Lakkaa ajattelemasta nii paljon. Älä mieti sitä.

Mä kiellän myös itseäni ajattelemasta asioita. Älä ajattele sitä, tuut vaan surulliseks. Älä ajattele sitä, ei siitä oo hyötyä. Älä ajattele sitä, sille ei voi mitään.

Ajatukset ei lakkaa vaan siks, että ajattelee, ettei niitä sais ajatella. (Olipa hirvee lause.) Oon tässä miettiny, että ehkä mun pitäiskin ajatella kaikkee. Ihan kaikkee. Myös niitä asioita, joista tulee epämiellyttävä ja hankala olo.

Mut ajatukset kiertää usein kehää. Ajattelen paljon samoja asioita. Mietin eilen, että taidan aatella epäolennaisia asioita: kuvittelen ja haaveilen sen sijaan, että oikeasti omistaisin mieleni aikaa semmosille asioille, joita pitäis käsitellä.

Kaikenlaisissa elämäoppaissa sanotaan aina, että asiat pitää käsitellä. Ongelmia pitää käsitellä, menneisyyttä pitää käsitellä, traumoja pitää käsitellä, kokemuksia pitää käsitellä. Kaikkee pitää käsitellä eikä missään nimessä haudata.

Koen, että tää menee ristiin sen kanssa, ettei sais ajatella liikaa. Älä ajattele sitä - mut entä jos täytyis? Entä, jos on pakko? Entä, jos se asia tulee takasin ja takasin ja takasin vaikka kuinka haen jotain zen-oloa jossa voin jättää menneet tuskani ja ongelmani universumille ja keskittyä vaan siihen, mitä on nyt?

Mitä mun täytyy ajatella? Miksi? Onks ajattelusta kieltäytyminen epäterveellistä vai viisasta? Paljonko ajattelua on liikaa? Entä, jos käy terapiassa 16 vuotta: onko se liikaa ajattelua vai sitä, että jokin asia nyt vaan kaipaa paljon ajatusaikaa? Koska päästetään irti? Koska jonkun asian ajatteleminen lakkaa? Miten ollaan ajattelematta asiaa?

Tää tuntuu taas semmoselta tekstiltä, josta joku sanois, että ajattelen liikaa. Mut arvatkaa: semmosen sanominen ei saa mua ajattelemaan vähemmän. Se saa mut lähinnä välttelemään, kieltämään itseltäni semmosia ajatuksia, jotka kuitenkin hiipii mieleen koko ajan. Sit tunnen syyllisyyttä, koska ajattelin liikaa enkä osaa lopettaa ja liika miettiminen on pahasta ja ei kukaan muu mieti tällasia ikinä apua.

Joten ehkä mä nyt sitten ajattelen kaikkea, mitä tekee mieli. Ja ajattelen. Ja ajattelen.
Katotaan sitten, koska on liikaa.