Miksi kaikki on niin huonosti

Oon jotenkin lukossa. En saa kirjoitettua enkä aloitettua. Mulla on ideoita, mutta ne ei tule.

Mua pelottaa kovasti.

Joka päivä sosiaalinen media on täynnä asioita, joita en tahdo tietää. En tahdo kuulla. En tahdo, että ne on totta.

Ne on totta.

Sitä se kuitenkin on, muun muassa Suomen nykyiselle hallitukselle. Timo Järvensivu on lukenut Sipilän hallituksen hallitusohjelmaa ja tunnistaa sieltä tuttuja sanankäänteitä: Suomen hallitusohjelma viittaa kestävään kehitykseen, mutta se laimentaa jo aiemmin vesittyneen käsitteen lopullisesti. Kestävä kehitys muuttuu hallituksen suussa "kestäväksi kasvuksi". Enää ei vaivauduta esittämäänkään, että luonnon tai ihmisten hyvinvointi voisivat olla kovin merkityksellisiä. Vain talouskasvun on jatkuttava. 

Jouni Tikkanen, Luonnonsuojelija: Yksi juttu taloudesta

Olemme Suomessa saaneet jo pitkään tottua ksenofobiseen vihanlietsontaan naisasian nimissä. Inhottavinta on ollut seurata, kuinka esim. Tapanilan raiskaustapausta käytettiin tämän agendan ajamiseen, täysin piittaamatta uhrista.

Hanna-marillazidan.puheenvuoro.uusisuomi.fi: "Sorrettu arabinainen", ei kaipaa Sebastian Tynkkysen "apua"

Se mikä suomalaisessa keskustelussa erityisesti ihmetyttää on täydellinen emptian puute ja samat vanhat väärinkäsitykset ja kommentit koko kehitysyhteistyön toimialaa kohtaan. Ihmiset uutisten kommenttibokseissa riemuitsevat kun nämä ministeritason palkkaa nostavat rastapäähipit jää nyt vihdoin työttömäksi, aivan oikein heille! Loppuu se näpertely ja puuhastelu, termejä joita niin usein omasta työstäni kuulen käytettävän.

Sanna Apajalahti FB:ssä

5) Jos olet nuori mies, jonka perhe on lähettänyt Suomeen, koska olet työkykyinen ja näin ollen voisit lähettää perheelle rahaa, selitä tämä kaikille suomalaisille jotenkin etteivät he raivostu. Älä kuitenkaan selitä tätä puhelimella, koska sitä sinulla ei saa olla. Äläkä selitä tätä sujuvalla englannilla, koska silloin olet liian hyväosainen. Selitä se esimerkiksi savumerkein ja jollakin kosmisella vilpittömyydellä. No... kyllä sinun pitää tällaiset osata ratkaista, turvapaikanhakija! Muuten kansa raivostuu.

Iiro Ollila FB:ssä 

Pitää tietää, pitää olla mukana kaikessa ja ymmärtää ja osata selittää Nykyinen Poliittinen Tilanne. No, en osaa. Koen vain pelkoa ja kauhua, jota näemmä kaikki muutkin tuntee, tosin eri syistä. Osa pelkää MAAHANMUUTTAJAA ja osa pelkää RASISMIA. Lopputulos: jengi pelkää toisiaan miksi NUO TOISET eivät YMMÄRRÄ että minun tapani on paras

Olen lukossa. En osaa ymmärtää tätä vihaa, tätä ahdasmielisyyttä, sitä, että avuntarvitsija on ensisijaisesti uhka. En osaa ymmärtää sitä, mitä luen politiikasta. En ymmärrä lauseita siitä, miten TOIMENPITEILLÄ tulee TAATA asioita millä toimenpiteillä mikset voi selittää suomeksi miksi kaikki tuntuu menevän vain huonommaksi

Luin muuten artikkelin raiskauksesta. Se oli niin kamala, että luin vain osia. En lainaa niitä tähän. Tässä on linkki, jos tahdot. Itse en enää tahdo.

Kun yöllä tulee kotiin, pelottaa. Pelottaa junassa. Pelottaa kaupassa. Kun näkee rakkaan ihmisen, pelottaa: kohta tuokin otetaan pois minulta

Kysyin itseltäni, mitä pelkään. Mitä pelkään oikeasti, syvällä.

Vastaus on menetystä. Saamani kivan elämän ja hyvän olon menetystä. Menetys tuntuu todelliselta uhalta: pahuus on aivan nurkan takana maailma on kammottava kohta natsi tulee potkimaan

Miksi kaikki tuntuu menevän vain huonommaksi? Onko tää lehtiotsikoiden illuusio, vai onko vihamielistä ja murhanhimoista jengiä oikeasti joka toisen oven takana? Kun kuulee hyvän tarinan, miks sen rinnalle löytyy aina sata huonoa?

Onko kaikki huonoa? Vai onko me vaan luotu yhteiskunta, mediamarkkinat ja some-elämä, jossa pahuuden korostaminen myy?

Ulos kaupungistani eläin

Aamulla näin jotakin huikeaa.

Ootin junaa, ja asemalaiturilla pyöri yöperhonen. Raukka oli sekasin kun olikin tullu jo aamu. No, sitä kun siinä tarkkailin, niin naakkapa syöksyi tyhjästä ja koitti napata sen! Nokka aukes ja nap nap NAP perhonen pääsi pakoon.

Naakan tielle jäi osittain yksi ihminen. Naakka olis lentänyt yli, mutta nainen meni silti vähän maihin. Sanoin, että se vaan haluaa tuon perhosen! Olin jotenkin ihan intona siitä, että me, odottajat, saatiin nähdä naakan aamupalalento.

Nainen ei kuullut. Se kuunteli musiikkia. Sitten toinen nainen otti lehtensä ja huitaisi naakkaa, joka istui tolpan päällä.

Naakka lensi pois. Nainen jatkoi lehden lukemista.

Olin tyrmistynyt. Olin ihan yllättynyt siitä, miten tyrmistynyt olinkaan.

Kuinka sä KEHTAAT? Seisot siinä ja luet lehteäs ja toinen, elävä olento tulee paikalle, koska se haluaa RUOKAA että esim JÄIS ELOON ja sinä siinä vaan huidot että mene pois ällö lintu

Sinä nainen, puhun just sulle. Ei tää oo sun kaupunki, älä luulekaan.

Jengi elää kaupungissa ja yhtäkkiä kaikki on Uhkaa. Muurahaiset HYÖKKÄÄ ja ampiaiset samoin. Lokit rääkyy ja varastaa vitun linnut vittu. Orava repii roskat roskiksesta mokoma karvanen rotta. Ai niin rotat voi saatana

Joo kuule voi voi. Kun maassa on muruja ja roskis on auki, tulee kaikenlaista. Jos sun kotona on torakka, ymmärrän, hankkiudu siitä eroon, mutta älä viitti kulkea ulkona ja kauhistua jos siellä on vaikka pulu saastainen pulu huh

Kun eläintarhassa näkee eläimen, se on siistiä. Elämys. Piknikviltille tulee lentomuurahainen ja aaahhh ota se poissss

Ah, mutta hyönteinen ei oo söpö. Se ei oo viihdettä. Vähän kuten naakka roskalintu salmonella hyh ei siitä tarvi välittää ei se ole Ihmeellinen Jännittävä Ainutlaatunen eihän kaikki ihmisetkään oo

Eiku

Tämän postauksen kuvat olen ottanut itse.

Ei aina tarvii olla tylsä

Kumman valitsisit?

Tämän...

...vai tämän?

Apua ja hyvyyttä voi jakaa ja siihen voi kannustaa myös epätylsällä tavalla.

Nämäkin kuvat olen ottanut itse.

Pistä se kakara hiljaiseks

Olin tossa lentokoneessa. Siellä mun vieressä matkusti pieni vauva. Se oli hiljaa koko matkan ajan.

Viereinen pikkulapsi ei ollut.

Koneeseen noustessa lapsi rääkyi suoraa, hysteeristä huutoa. Huuto jatkui ainakin tunnin koneen noustua. 

Vanhemmat kokeili kaikkea. Katso, lastenohjelma! Katso, lelu! Ole hiljaa kiltti. Isi KÄSKEE olla hiljaa. Yhdessä vaiheessa isi valisti tätä parivuotiasta lasta: "you HAVE to PULL YOURSELF TOGETHER NOW. In life you don't always get what you want".

Lapsi vastasi ettäm WAAHAHAHAHAHAAAAAAAA AAAAAHHAHAAAAAAAAA

AAAAAAAAAAAAAAAA WAAHAHAHAHAHAAAAAAAA 

Mietiskelin siinä itsekseni, mitä tekisin vastaavassa tilanteessa. Ei muuten niin hajuakaan.

Tietty sitä vois jotain jeesustella. Lapselle pitää NÄYTTÄÄ RAJAT olla KURI mutta silti olla LEMPEÄ ja puhua lapselle NÄIN ei noin

Mistä hitosta minä mitään tiedän. Oikeasti.

Pieni lisää volyymia uinuvan isän herättämiseksi: ”Eiks niin isi, että kaikilla pojilla on pippeli ja kaikilla tytöillä pimppi?”

”Ei tuollaisia vessajuttuja täällä. Pitääkö pestä suu saippualla, jos ei lopu?”

Pimppi ei ole vessasana by Maaret Kallio

Olin eläintarhassa ja siellä isi ja äiti hakkas eläimen aitauksen lasia ja sano lapselle että KATO KATO. Silloin mietin, että tsiisus, eikö teidän pitäis opettaa kunnoittamaan eläimen rajoja

Joo, on jotkut vanhemmat mun mielestä vähän tyhmiä. Joskus tuntuu, että hommat voi hoitaa jotenkin helpomminkin.

Miten? No en tiedä. Ei hajuakaan. 

Ei mulla oo lapsia.

- Nyt mä en kyllä jaksa olla enää sekuntiakaan jossain KIRJAKAUPASSA. Paljon se 

Sudenpentujen käsikirja maksaa?

- Tää on kolme ja puol euroo.

- No SE ON TODELLA KALLIS.

- Mä maksan tän mun omilla rahoilla, äiti. Mulla on kotona rahaa. Jos maksat tän nii 

annan sit sulle kotona rahaa.

- Ootko nyt ihan varma et haluut TUHLATA sun rahoja johonkin KIRJOIHIN? Nyt mennään 

maksamaan et päästään täältä pois. Mulla on KUUMA.

Päivystävä Divaristi FB:ssa

Pitkänmatkanbussissa oli kaks alle kymmenvuotiasta poikaa. Ne vaan sekoili tuolissa ympäriinsä niinko nyt pienet pojat sekoilee, kun on tylsää.

Äiti ja mummo kokeili kaikkea. Istu NÄTISTI. Kuski JÄTTÄÄ SUT TIEN VIEREEN. Tulenko MINÄ ISTUMAAN SIIHEN

Mitään ei tietenkään tapahtunut. Kuski ei jättänyt eikä äiti tullut istumaan siihen ja sekoilu jatkui.

Mua ei häiritse lasten metelöinti, mutta musta on jännittävää tarkkailla, mitä aikuiset tekee. Mitä vanhemmat tekee.

Yleensä ne uhkailee. Sitten uhkausta ei viedä loppuun.

Tietty voisin tässä nyt vanoa että kun MINÄ oon äiti niin MINÄ en uhkaile. Sitten kun kolmevuotias rääkyy naama punasena lähikaupassa, aika varmasi pää repeäis ja olisin silleen ÄITI LÄHTEE NYT HEIPPA

Kaikki on ihan helppoo kunhan on ulkopuolinen. Kunhan ei itte oikeesti elä sitä elämää, oo siinä arjessa.

Ai juot liikaa? No lopeta. Ai et ehdi? No tee aikaa. Ai lapsi huutaa? No pane se kuriin

Telling them that sex is “only between mommies and daddies” is a lie that leads to confused, hormone charged teenagers. Telling them that sex is “only something that happens when two people love each other very much” is a lie that causes hormone charged teenagers to confuse “love” with “lust,” or “obsession.” It leads to leaps of logic like, “If I have sex with them, we must be in love.” Or worse- “If I love them, I have to have sex with them.” And how many teenage tragedies are based on that misconception? 

Scary Mommy: Darling, We Don’t Play With Our Vulvas At The Table

Mietin niitä poikia, niiden sekoilua ja naureskelua. Helppo ois sanoa, että kauheita kakaroita ja hirveitä rääkypäitä huh mulle ei kyllä IKINÄ tulis tommosta

Mistä minä tiedän? 

Ehkä ne oli ekaa kertaa ollu Helsingissä ja Lintsillä ja oli niiden elämän jännin päivä. Ehkä ne on kotona aina hiljaa mutta nyt vaan oli liikaa kaikkee. Ehkä niillä ei lääkitys vielä toimi tämä ei ole vitsi joskus voi tarvita lääkkeitä

Se, että näkee yhden tyypin rääkyvän lentokoneessa, ei tarkoita mitään. No, lapset huutaa. Yhyy. Mieluummin mä sitä kuuntelen kuin jotakuta ylihumalaista änkyröimässä.

Luulemme usein tietävämme, mitä muille kuuluu. Oikeasti me emme tiedä, mitä kaikkea lähimmäisemme käyvät parhaillaan läpi. Se työpaikan ärsyttävä tyyppi, joka ei koskaan morjesta, kärsii edelleen ujoudesta kuin koulupoika. Se täydellinen herrasmies, joka muistaa vaimoaan joka viikonloppu kukilla, muistaa häntä vielä useammin nyrkeillä. Se vanha luokkakaveri, joka kuvissa näyttää kovin vanhentuneen, käy joka ilta tunnin ajomatkan päässä huolehtimassa ikääntyvistä vanhemmistaan.

Helena Salakka, ESS.fi: Emme me oikeasti tiedä

Joskus näkee semmosia vanhempia, jotka vaan tekee kaiken oikein. Ne jotenkin osaa puhua lapselle ja saa sen kuuntelemaan ja rauhoittumaan. Sit joskus niiltäkin menee hermot. Semmosta on elämä.

Tietty voisin tässä väittää, että minultahan ei menis. Se olis valhe, joten en väitä. 

Käyttäjän UNICEF Finland FB-kuva