Tällaista se on

Tulin tänne taas tuijottamaan tyhjää. En keksi mitään. On vain ajatusten mylläkkää, joka vaihtelee päivän jokainen hetki, jokainen tunti.

Tällaista se on.

Näittekö sen jutun delfiinistä, joka kuoli, koska jengi halusi ottaa sen kanssa selfien? Yritän olla ajattelematta sitä. Jos ajattelen liikaa, tuntuu, että täytyy heittää tietokone seinään tai tehdä jotain muuta tehdä en kestä katsoa sitä kuvaa enää, sitä kuvaa jossa näkyy sen delfiinin silmät ja ihaileva väkijoukko idiootteja väkijoukollinen idiootteja

Olin tänään kaupungilla ja siellä mies katusoitti ja lauloi. Jäin kuuntelemaan, koska usein jään. Aika harvoin saa privaesityksenä musaa vain itselleen. Se sai tosi paljon rahaa, se mies. Olin yllättynyt, iloinen. Faith in humanity restored

Oonko koskaan kertonut ahdistuksesta? Yks viikko ei ahdistanut. Tuntui ihanalta herätä aamulla, kuin ois jonkin pilven päällä pehmeän ja ihanan kukaan ei kurista sydän ei hakkaa

Aattelen sitä tunnetta, kun ahdistaa

Googlasin sitä biisiä, jota se mies lauloi. god took my girl away to heaven i have to behave so i see her again lyrics Se oli Pearl Jamia.

Ei enää koskaan

Oon junassa. Oon matkalla sairaalaan ja voin ajatella vain, että entä jos en ehdi ajoissa en ehdi entä jos en

Juna menee nopeesti mutta hitaasti. On kuin aika ei kuluis ollenkaan. Oon shokissa (kaikki on hyvin nyt, toim.huom.)

Puolimatkassa tulee kuulutus: Veturi on hajonnut. Pitää vaihtaa junaa, odottaa seuraavaa. Se tulee tunnin päästä.

Vaunussa jengi sekoaa.

Neljä matkalaista tuntee toisensa ja alkaa valittaa suurempaan ääneen kuin oon pitkään aikaan kuullu. Joka päivä näin käy en ehdi töihin en ehdi kokouseen tajuatteko te olen yrittäjä menetän rahaa. Koko ajan samaa koko talven ajan paska VR

Viereinen mies alkaa sättiä neljää, jotka sättii VR:ää. Olisitte hiljempaa, mies sanoo. Jos noin ahdistaa, suosittelen hoitoa osastolla, mies sanoo.

Tulee sanaharkka. Jengi sättii toisiaan ja junaa ja konduktööri kulkee ohi ja pahoittelee. Tuntuu, että olisin leffassa: kohta noi vihaiset katsoo mua ja kysyy, että NO MITÄ SÄ AJATTELET SANO NYT JOTAIN ja sitten kamera zoomaa muhun ja mä sanon.

Sanon, että tajuattekste, mihin mun on kiire. Tajuatteko te, että joku ehkä Kuolee kohta ja mä en ehkä ehdi, tajuattekste miten mua pelottaa ja tää on juna vittu juna. Me ollaan turvassa, sen kun odotetaan seuraavaa, voi jumalauta jotkut ei ehlä koskaan enää mee junalla

Kukaan ei kysy multa mitään. Mennään junan eteiseen. Huokailu ja valittelu jatkuu siellä. Minä soitan nyt kotiin jooo haloooo juna hajos TAAS

En sano mitään, mutta nyt sanon. Nyt, kun kaikki on ihan ok.

Miettikää vähän.