19. helmikuuta 2016

Tällaista se on

Tulin tänne taas tuijottamaan tyhjää. En keksi mitään. On vain ajatusten mylläkkää, joka vaihtelee päivän jokainen hetki, jokainen tunti.

Tällaista se on.

Näittekö sen jutun delfiinistä, joka kuoli, koska jengi halusi ottaa sen kanssa selfien? Yritän olla ajattelematta sitä. Jos ajattelen liikaa, tuntuu, että täytyy heittää tietokone seinään tai tehdä jotain muuta tehdä en kestä katsoa sitä kuvaa enää, sitä kuvaa jossa näkyy sen delfiinin silmät ja ihaileva väkijoukko idiootteja väkijoukollinen idiootteja

Olin tänään kaupungilla ja siellä mies katusoitti ja lauloi. Jäin kuuntelemaan, koska usein jään. Aika harvoin saa privaesityksenä musaa vain itselleen. Se sai tosi paljon rahaa, se mies. Olin yllättynyt, iloinen. Faith in humanity restored

Oonko koskaan kertonut ahdistuksesta? Yks viikko ei ahdistanut. Tuntui ihanalta herätä aamulla, kuin ois jonkin pilven päällä pehmeän ja ihanan kukaan ei kurista sydän ei hakkaa

Aattelen sitä tunnetta, kun ahdistaa

Googlasin sitä biisiä, jota se mies lauloi. god took my girl away to heaven i have to behave so i see her again lyrics Se oli Pearl Jamia.

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä sulle :) Toivottavasti ahdistus alkaa helpottaa jossain vaiheessa.

    VastaaPoista