27. toukokuuta 2013

En tajua sun valintoja

"10. Give up labels. Stop labeling those things, people or events that you don’t understand as being weird or different and try opening your mind, little by little. Minds only work when open. 
“The highest form of ignorance is when you reject something you don’t know anything about.” Wayne Dyer"

Mua ärsyttää se, kun asioita sanotaan oudoiksi. Omituisiksi. Kun niitä pitää analysoida, mikä tuo on miks se tekee noin mitä se nyt tekee mikä tuo on. Jotenkin mulla on suuri tarve just nyt antaa kaiken olla semmoista kuin se on.

Yks päivä kävelin töihin ja mua seurasi hetken sellainen vanha päihdealan mies. Se jutteli itselleen: otetaanko kädestä kiinni, joo ei oteta, me ollaan aika korkealla jo. Se pyysi multa tupakkaa ja kun sanoin, etten polta, se käski mun valehdella paremmin. Sanoin, etten valehtele ja oon matkalla töihin. Meidän tiet erosi ja mies huuteli mennessään, että muistakaa pidättää hengitystä.

Mua ei yleensä pelota tuollaiset miehet. Ne juttelee asioita, joita en tajua, muttei se mitään. Niillä on aika avaavia juttuja välillä. Koskaan ne ei oo tehny mulle pahaa, vaikka välillä ne juttelee metrossa että TAPAN KAIKKI SAATANA.

Tunnen yhden ihmisen, jonka asuintalossa asuu myös narkomaaneja. Se kutsuu niitä vatipäiksi. Mua jotenkin ahdistaa se. On ahdistavaa asua narkkarien kanssa samassa talossa, ymmärrän sen. On ahdistavaa, kun ne sekoilee ja niistä ei oikein koskaan tiedä, mitä ne tekee. Ne on myös pelottavia, kyllä mäkin pelkään niitä joskus. Mutta onks niitä pakko sanoa vatipäiksi.

Ärsyttää se, kun ihmisten on vaikea puhua asioista, sanoa niitä ääneen. Oon itse ajatellut niin, että useimmille asioille on oikea, niin kutsuttu virallinen nimi, ja jos tuntuu vaikealta, käytän sitä. Alkoholisti. Narkomaani. Mielenterveysongelma. Depressio. Penis. Yhdyntä. Viralliset sanat tekee siitä jotenkin helpompaa.

"Outo" voi olla myös kiva sana. Outous on jännittävää ja ihanaa. Joskus kuitenkin tuntuu, että jos ihmistä sanotaan oudoksi, se on jotenkin huonompi. No se on semmoinen, tiedäthän, outo

Tuntuu vaikeelta, kun ärsyttää. Mitä sanoja ihmisten sitten pitäis käyttää? Miks annan sanoille niin suuria merkityksiä? Käytän itsekin samoja sanoja: outo, omalaatuinen. Mutta omassa päässäni oon tietenkin parempi, sehän on IHAN ERI ASIA koska minä

En väitä ymmärtäväni sitä, miks joku haluaa juoda joka päivä. Tai miten joku pystyy juomaan joka päivä. En myöskään ymmärrä, kuka haluaa hitto kuunnella iskelmää koko ajan. En ymmärrä, miks ihmiset ajaa kilometrin matkan autolla tai edes bussilla. Laiskat, kävelisivät!

On kuitenkin jotain, mitä ymmärrän: nää asiat ei kuulu mulle. Muiden valinnat, vaikka miten outoja, tuhoavia, omituisia, omalaatuisia tai kalliita, ei kuulu mulle. Voin sanoa mielipiteeni, joo, mutta mieluiten kysyttäessä. Ja nätisti.

"7. Give up the luxury of criticism. Give up your need to criticize things, events or people that are different than you. We are all different, yet we are all the same. We all want to be happy, we all want to love and be loved and we all want to be understood. We all want something, and something is wished by us all."
Tästä World Observerin artikkeliin 15 Things You Should Give Up To Be Happy

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti