Miten on okei sanoa

Lokka julkaisi sen videopalvelu Youtubessa otsikolla ”Ylen joku huora soitti 2.11.”.

Yhtiö harkitsee oikeustoimia Lokkaa vastaan. Ylen uutistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoo, että videon otsikointi ylitti hyväksyttävän rajan. Lokan mielestä huora-sanan käyttö on puhekieltä. Hän kertoo käyttävänsä nimitystä ihmisestä, josta ei pidä.

Tästä Etelä-Suomen sanomien juttuun Onko huora enää huora?

Sain taannoin melko suoraa kritiikkiä. Sellaista suoraan-asiaan kyseenalaistamista ilman minkäänlaista sokerikuorrutusta.

Oon nykyisin tullut sellaiseksi, etten viitsi vaivautua. Valitsen taisteluni, kuten siinä yhdessä aforismissa sanotaan. En jaksa mennä mukaan mihinkään väittelyihin, jos en koe niitä todella merkityksellisiksi. Helpompi on vaan olla sanomatta, sillä joku muu yleensä kyllä kovistelee ja laukoo ne asiat, joita omassa mielessä pyörii.

Vastasin saamaani kritiikkiin, sitten siirrtyin sivuun. Vastasin asiallisesti. En kokenut suurta tuskaa tai kipua siitä, että sain kritiikkiä. Oon jo oppinut, mitä se tarkoittaa, että asiat riitelee.

Joskus oon vähän turhankin lehmänhermoinen enkä sano asioista, joista kannattais huomauttaa. Kuten siitä, etten koe jotain mua kohtaan suunnattua kommunikointia asialliseksi.

Mitä on ok sanoa toiselle?

Kommunikointitapoja on monia ja usein huomaan sen, että monilta puuttuu asiallisuusfiltteri. Mulla se on jotenkin ylikehittynyt: kirjoitan aina tyyliin "olen tätä mieltä mutta olen vain yksi mielipide muiden joukossa, ymmärrän sinuakin". Jotkut kirjoittaa vain "olen tätä mieltä" ja piste.

Koen yltiöasiallisuuden hyväksi asiaksi. Koen sen sellaiseksi, että se auttaa purkamaan asioita ilman, että tunteiden vallassa räiskäyttää jotain, mitä katuu myöhemmin. Muiotoilen mieluiten harkiten ja rauhassa, niin, että asia tulee hoidettua tunnetilasta riippumatta.

Koen aina ihmetystä, kun joku ei sensuroi, vaan sanoo kaiken, mitä mielessä on. Keitä ne ihmiset on, jotka kirjoittelee keskustelupalstoille "vittu mikä paska sinäkin oot"?

Millainen ihminen oksentaa ulos kaiken ajattelematta hetkeäkään sitä, millaisen olon se teksti tuottaa? Enkä viittaa nyt tällä nimenomaan tuohon saamaani kritiikkiin, vaan kommentteihin yleensä. Kuka paiskoo tollaisia sanoja ja on sitten ajattelematta asiaa, tyytyväisenä, ei koe huonoa omaatuntoa? Kuka haluaa haukkua itselleen tuntematonta ihmistä anonyymisti, nimimerkin takaa? Mä sain sentään kritiikkini nimellä ja naamalla varustettuna.

Aiemmin otin kritiikin hyökkäyksenä mua ja mun minuutta vastaan. Se oli aina maailmanloppu, jos joku huomautti jostain. Miks oon niin huono nyt tuo vihaa mua! Oon päässyt ihan viime vuosina yli tästä. Oon ymmärtänyt sen, että asiasta voi sanoa ja asiat voi riidellä, mutta se ei tarkoita, että mussa ihmisenä ja henkilönä ois vikaa tai oisin jotenkin epäonnistunut tapaus.

Mulle voi nykyisin sanoa, oon iloinen siitä. Mulle voi puhua avoimesti ja huomauttaa, enkä loukkaannu siitä. Mutta arvostan silti enemmän, jos ne mulle osoitetut sanat on asiallisia ja harkittuja.