Tulisko kenestä tahansa murhaaja

Ootko koskaan miettinyt, miksi UFFin tuotteet on niin kalliita? Mä olen.

Mua hämmentää se, että hyvää tekevä yritys laittaa ilmaiseksi lahjoitetun takin hinnaksi 18e. Miksi? Eikö tässä tehdä hyvää voiton sijaan?

Juu, on kaikenlaisia maksuja. Eihän se hyväkään ilmaiseksi synny. Silti tulee pienesti kusetettu olo: eikö näitä vaatteita haluta ensisijaisesti myydä, liikuttaa, poistaa kaupasta niin, että saataisiin lisää tilalle ja voitaisiin näin tehdä entistä enemmän hyvää? Eikö se kympin hinta olisikaan riittävä?

Onko tääkin vaan jotain oman edun tavoittelua hyvän tekemisen varjolla?

Myymättömien vaatteitten “kierrätys” Afrikkaan on järjetöntä. Jos vaatteen ympäristövaikutuksista 30% tulee logistiikasta niin ne pitäisi ehdottomasti “tuhota” sinne mihin ne on myytykin eli Suomessa. Miksi UFF lisää tätä ympäristötaakkaa liikuttelemalla myymätöntä vaatetta takaisin toiselle puolelle maailmaa? Mitä ne afrikkalaiset huonolaatuisella lumpulla tekevät kun ne ovat kotimaisillekin kierrätysorganisaatioille ongelma? Afrikkalaiset tarvitsevat koulutusta ja avustuksia rahan muodossa niin että yhteisöt oppivat pitämään itsestään huolen, ei vanhoja vaatteitamme, jotka eivät edes sovi heidän ilmastoonsa.
---

Keräyksestä vastaavan sveitsiläisen I:CO-vaatekeräysyrityksen sivuilla kerrotaan vaan siitä miten keräyslaatikot toimivat, mutta ei siitä missä niiden keräämä vaate jatkokäsitellään, mihin se myydään ja missä energiajäte poltetaan. Mihin vielä käyttökelpoiset vaatteet on myyty? jne jne. Kierrätyksestä puhuminen yleisellä tasolla on täysin viherpesua, ellei siihen liitetä kylkeen yhteistyökumppaneitten nimiä, kanavaa ja muita lukuja joilla selviää mitä tarkalleen ottaen kierrätettiin ja miten.

Outi Les Pyy: kierrätystä vai dumppausta

Kun ottaa vastuuta, se pitää myös kantaa. Tätä mieltä olen. Mutta sokaiseeko mahdollisuus, uhkaus, pelko? Jokaisen, kenet tahansa?

Jos on mahdollisuus hyötyä itse, rahallisesti tai muuten, pysyykö hyvis silti lestissään? Pelastaako hyvis tiukassa tilanteessa muiden nahan, vai omansa?

Jari Aarnio -tapaus. Oletko seurannut? Mä olen, ei siltä voi oikein välttyäkään. Se on ääriesimerkki siitä, miten hyvin muuttuikin pahikseksi: se, jonka piti suojella meitä muita, hyppäsikin sille toiselle puolelle.

Hyppääkö kuka tahansa, jos hyötyä on tarpeeksi?

Ruotsissa on kohuttu sikäläisen Punaisen Ristin ympärillä viime keväästä. Vuosi sitten paljastui, että järjestön tiedotuspäällikkö oli kavaltanut Ruotsin Punaiselta Ristiltä varoja noin puolen miljoonan euron arvosta, sitä ennen hän oli kavaltanut 350 000 euroa työssään Ruotsin syöpäjärjestöissä. 

YLE: Ruotsin huijaukset eivät vaikuta hyväntekeväisyyteen Suomessa

Narkomaanien ja peliriippuvaisten hoitoon erikoistuneen yksityisen hoitokodin työntekijäosakasta epäillään törkeästä kavalluksesta. IS:n saamien tietojen mukaan mieshoitaja oli kavaltanut yhtiön varoja useita kymmeniä tuhansia euroja ja käyttänyt ne nettipeleihin.

IS: Peliriippuvaisten hoitaja kavalsi rahaa nettipeleihin

Oon kuullut monta kertaa kysymyksen: tulisko kenestä tahansa oikeissa olosuhteissa murhaaja?

Murha on harkittu teko. Se ei ole hätätilassa, yhtäkkiä, oman hengen suojelemiseksi tehty tappo. Tämän moni unohtaa vastatessaan "kyllä". Murhaa suunnitellaan, murha on harkittu.

Tulisko kenestä tahansa murhaaja? Jos joku nappaa mun koko perheen ja kiduttaa heidät sitten kuoliaiksi, ja mulla on myöhemmin mahdollisuus kostaa, ajaako tämä mut murhaajaksi? 

Paha sanoa. En oo ollut tässä tilanteessa. Jos joku uhkaa sun koko perhettä ja sulla on käytössä yksi luoti, ehkä ammut ensin ja mietit sitten. Se ei kuitenkaan ole murha: suunniteltu, harkittu, analysoitu.

Yli kymmenen vuoden vankeustuomiota taposta istuva mies oli saanut jollain tavalla käsiinsä naisvartijasta otetun alastonkuvan ja painosti tämän jälkeen naisen apurikseen.

Vanki taivutteli kuvan julkaisemisella uhkaamalla naisen toimittamaan itselleen kännykän SIM-kortteineen ja latureineen. Marraskuun lopulla nainen toimitti vangille vielä kaksi huumaavaa lääkeainetablettia vastineeksi siitä, ettei kuvaa levitetä.
IS: Vanki painosti naisvartijan alastonkuvalla - lopulta vartija sai syytteen

Esimerkiksi huonossa parisuhteessa on se ongelma, että elämä kaventuu. Alkaa tuntua, että vaikka tuo nyt on mulkku, se on ainoa, mitä mulla on. En minä voi lähteä, koska perhe ei hyväksy missä sitten asun, ei mulla ole edes sohvaa, mistä saan rahaa, kaikki ilkkuvat, en voi hylätä toista, sillähän on ongelmia. Tekosyitä jäämiselle löytyy pilvin pimein. 

Tapahtuuko sama ilmiö, kun niin sanottu hyvis hairahtaa pahojen puolelle? Alkaako siinä ajatella, että tämä on ainut vaihtoehtoni, en voi enää kääntyä takaisin, en voi valita toisin?

My husband is a nice, gentle man who is supportive and kind. In our 9-year relationship, we've fought three times total. I never thought this is a behavior he would take part in.

But this is something else. It made me wonder what else he did on the internet, so I looked at the browser history to find him also harassing teenagers on tumblr. Telling them to kill themselves, calling cute girls ugly and fat and stupid, etc. It horrified me to think this was the man who could be raising our daughter with me in a few months.

Reddit.com: I [32F] just discovered my husband [34] of six years is a Reddit troll, and I'm pregnant. by whatnasssss

Kun poikani tutki keittiön kaappia ja sotki itsensä ruoka-aineilla, revin hänet alakertaan ja pesin tosi kovakouraisesti. Poika teki kaikkensa, ettei itkisi ja sanoi: Äiti, älä.

Se likaaminen muuttui henkilökohtaiseksi, hyökkäykseksi, että aiheutat mulle lisää työtä.

Järkyttävintä oli, että nautin, kun sain lapsen itkemään. Tuntui, että nyt olen päässyt maaliin. Selitin itselleni, että lapsi käyttäytyi huonosti ja ansaitsi, mitä sai.

AL: Silmittömiä raivokohtauksia saanut äiti: "Nautin, kun sain lapsen itkemään"

Hyviksissä on se ongelma, että nekin on vain ihmisiä. Ei kukaan meistä oo supersankari, joka valitsee aina oikein, aina hyvin. Samalla tavalla pahiksetkin on vain ihmisiä. 

Se on aika pelottavaa: jos me ollaan kaikki ihmisiä, onko meissä samat ainekset rikoksiin, vandalismiin, pahan tekemiseen?

Miten tää teksti meni UFFin vaatteista murhaamiseen? Niin.

Pahaa on monenlaista. Monenkokoista ja -näköistä. Pahaa voi tehdä lukemattomilla tavoilla, lukemattomissa kokoluokissa.

Onks meissä jokaisessa ainekset kaikkeen siihen?

Päiväni negatiivisena valittajana

Mietin tässä, millaista olis elää päivä negatiivisena ihmisenä. Siis sellaisena valittajana, jolla ei koskaan oo mikään hyvin. Voiko kaikki oikeesti olla huonosti? Voiko onnellisuuden valita, tai vastaavasti onnettomuuden?

Päätin kokeilla.

Britanniassa on lanseerattu käsite "complaint culture", valituskulttuuri. Pahimmillaan se halvaannuttaa esimerkiksi opinahjojen toimintaa, koska opiskelijat ja vanhemmat valittavat miltei kaikesta. Paikallinen kuluttajatutkimuslaitos havaitsi myös kummallisen ristiriidan: vaikka asiakkaiden tyytyväisyys ostamiinsa tuotteisiin ja palveluihin parani, he valittivat silti entistä kärkkäämmin.

HS.fi:Karkkipussilla päin pläsiä – huorittelu ja haukut ovat arkipäivää asiakaspalvelijoille

Keräsin päivän ajan ylös kaikki asiat, joista olisin voinut valittaa. Yritin keksimällä keksiä, mikä kaikki vois olla huonosti. 

Koe suoritettiin vapaapäivänä, eli tässä ei työongelmia hirveästi oo. Saatoin myös joskus unohtaa hetkeks, että olin mukana itse kehittämässäni haasteessa, eli osa valitusmahdollisuuksista on varmasti mennyt ohi.

Tällaisen listan sain aikaan.

Päiväni negatiivisena valittajana

Mun oli pakko herätä tapaamisen vuoksi ajoissa, vaikka on vapaapäivä. Tää vois varmaan harmittaa.

Pihalla huomasin, että unohdin jotain ja oli pakko palata kotiin. Varmaan vois ärsyttää. Vähän ärsyttikin.

Naapurin remonttimiehet ei tervehtineet mua,

Mun pää on vähän kipeä. Voisin ehkä voivotella tätä jollekin.

Aamu on harmaa. Yhyy aurinko missä olet jne jne.

Töistä tulee viesti ongelmista. En onnistu olemaan stressaamatta siitä.

Bussikuski ei tervehdi, vaikka mä tervehdin reippaasti.

Istun käytäväpaikalle. Vieressäni istuva tyttö jää ensin, muttei sano "anteeks, haluaisin pois" eikä kiitä, kun teen tilaa. Kiittämätöntä, törkeää ja niin edelleen.

Olen etuajassa paikalla ja joudun odottamaan. Voisko tästäkin suuttua? Ehkä. En tiedä.

Paluubussinkaan kuski ei tervehdi, vaikka mä tervehdin reippaasti.

Terveet nuoret ihmiset menee niille vanhuksille varatuille istuimille bussissa. Tästä vois varmaan jollekin valittaa.

Bussissa vieressäni on pieni poikalapsi, joka aina jonkun keskivertoautoa suuremman laitteen nähdessään huudahtaa TUU TUU TUU TUU ja osoittaa. Varmasti tääkin vois jotakuta ärsyttää? Mua lähinnä huvittaa: omg rekka!

Bussi ei aja sinne, mihin luulin sen ajavan, ja joudun jäämään pois väärässä paikassa ja kävelemään loppumatkan. Tästäkin vois varmaan stressata.

Ylläolevan aikaikkuna on klo 7.30-10.00. 

Kelatkaa sitä. Parissa tunnissa olisin voinut narista jo 13 kertaa. 

Koe jatkuu.

Kotona on tiskit odottamassa ja valmista ruokaa ei ole. Nyyh.

Suljen tietokoneen ennenku muistan yhden asian, joka on pakko hoitaa. Kauhea vaiva avata kone uudestaan ja niin edelleen.

Kännykästä on akku loppu eikä ole aikaa nyt ladata sitä. Elämä on niin kiireistä ja olen niin stressaantunut ja niin edelleen.

Lounaspaikassa ei ole kasvisruokavaihtoehtoa. Joudun menemään muualle syömään, vaikka olisin halunnut just tähän paikkaan.

Jonottaessani asiakaspalelupisteelle mies takanani käskyttää vanhaa äitiään koko ajan: älä mene sinne, tule tänne. Ärsyttävää, törkeää ja niin edelleen. En sano mitään.

Matkahuollolta saa PINS-pisteitä, mutta korttia voi näyttää vai netissä. Ei siis lippua ostaessa. Tästähän sais vaikka mielipidekirjoituksen johonkin!

Reppu painaa.

Ihmiset jonottaa bussiin miten sattuu ja tunkee, kun bussi saapuu. Ihmiset olkaas nyt

Bussissa porukka istuu laukkunsa vieressä niin, että itse istuu bussin käytäväpaikalla ja laukku on ikkunapaikan penkillä. Tää ärsyttää mua oikeastikin.

Kinder Bueno -patukassa on käytetty ihan liikaa pakkausmuovia. Tääkin ärsyttää mua.

Kello on tässä vaiheessa noin kaksi, ja tämän merkinnän jälkeen mä unohdan koko haasteen vahingossa ja keskityn nauttimaan vapaapäivästä.

Mitä tästä opin?

Valittaminen on oikeastaan aika helppoa. Jos hakemalla hakee aiheita, ongelmiahan on joka puolella.

Valittaminen on sikavaikeaa. Mulla on positiivinen luonteenlaatu, enkä kärsi esimerkiksi masennuksesta. Jos luonne tai elämäntilanne olis toisenlainen, ongelmia ei tarttis hakemalla hakea. Varmasti ne löytyis helpommin, jos olokin olis kurja. Periaatteessa tää mun koe on just sitä, pelkkä koe, joka ei kerro esimerkiks lääketieteellisesti diagnosoidun, ahdistuneen ihmisen päivästä mitään.

Voiko onnen valita? Uskon, että ainakin osittain voi; negatiivisuuden valitseminen ainakin onnistui, kun yritti oikein kovasti.

Onko onnen valitseminen vaikeaa? On. Helppoa se on silloin, kun kaikki on hyvin. Kuten mulla nyt. Kun asiat on hyvin, mun piti hakemalla hakea jotakin, mistä valittaa. Jos olis ollut huono päivä, asiat olis varmaan vaan löytyneet.

Ketä syytän? Valituksen aiheita hetsiessäni huomasin, että eniten valittaminen helpottuu, kun syyttää muita. Kuski on epäkohtelias, elämä on kiireistä, elämä stressaa, työ stressaa. Kun ei ota vastuuta, on helppo valittaa melkein mistä vain: minä ole uhri, minulla on niin vaikeaa, minua stressataan, nyyh

Se, että mulla on kiire, on musta kiinni. Jos haluan aikaa, järjestän sitä. Se, etten mä uskalla sanoa työtehtäville "ei", että valitsen bussin, johon on vain tunti aikaa ehtiä, ei ole kenenkään muun vika. Vain mun. Jos en jaksa, se täytyy tunnustaa: täytyy myös uskaltaa sanoa, etten nyt ehdi. Jos en uskalla, en voi syyttää muita siitä, että ne vaatii multa asioita. Eihän ne tiedä, että tarvitsisin rauhaa ja omaa aikaa, jos en sano sitä.

Ei muiden ihmisten teoille voi mitään: en mä voi mitään sille, ettei kuski tervehdi bussissa. Voin jotain itselleni: voin tervehtiä, olla kohtelias. Näyttää esimerkkiä. Ehkä joku muukin sitten tervehtii, ehkä ei. 

Ehkä kuskille tulee edes hyvä mieli.

Kiltti-sanalla on pitkään ollut negatiivinen kaiku – kilttiä voi käyttää hyväksi, hän antaa aina periksi, eikä uskalla sanoa kenellekään vastaan. Kiltille naureskellaan, häntä pidetään vähän tyhmänä. Omasta mielestäni kiltti ihminen on kaikkea muuta kuin tyhmä – kiltti on toiselle hyvä ja näkee muutkin ympärillään, katsoo asioita monesta suunnasta ja edes yrittää ymmärtää. Kiltti on kuitenkin myös hyvä itselleen, pitää puoliaan ja tuntee oman arvonsa. Höynäytettävä on aivan eri asia – hän ei ole kiltti kenellekään, etenkään itselleen.

Rakkaudellahannele.fi: Kiltti 2.0

Mitä lupaisin sinulle

Tykkään ajatusleikeistä. Saan niihin kulutettua paljon aikaa. Oon tässä monta päivää jo miettinyt, että: jos voisin luvata koko maailmalle yhden asian, mikä se olis?

Asian, joka tekis elämästä parempaa. Helpompaa. Asian, jonka johdosta kärsimys vähenisi.

Mikään ei enää pelota.
Se olis hyvä lupaus. Toisaalta, entä jos kiinnijäämisen pelko on ainoa asia, joka pitää jotkut melkeinmurhaajat aloillaan? Ehkä pelko on hyvä asia.

Koet onnea joka päivä.
Sekin olis hyvä lupaus. Mutta onneakin on niin monenlaista: joku kokee varmasti onnea, kun saa kiduttaa toisia. Antaisko tää niille luvan jatkaa joka päivä? Ja mitä ne kidutuksen kohteet sitten kokis? Onneako? Ei tää ehkä olis reilu lupaus kuitenkaan.

Sä saat tänään ruokaa.
Tästä tykkään aika paljon. En oikeastaan edes tiedä, millaista on olla nälissään. Mullahan on ruokaa joka päivä.

Kun nukut, mitään pahaa ei tapahdu.
Tästäkin tykkään aika paljon. Mieti, että kaikki vois mennä nukkumaan tietäen, että ainakaan yöllä kotitaloa ei pommiteta eikä kukaan ryykää sisään veitsi kädessä. Toisaalta, nää asiat vois tapahtua heti, kun ihminen herää.

Tarpeetonta väkivaltaa ei enää ole.
Tää se ehkä ois. Sit voidaan alkaa kiistellä siitä, mikä on tarpeetonta: eläinten teurastaminen, sota, sotavankien kiduttaminen?

Mitä sä lupaisit?

Onko pakko olla kiva jos ei haluu

Niin. Että onko pakko olla kiva jos ei haluu?

Ei oo. Ei. Mutta oisko siitä haittaa?

Amerikkalaiset kertoivat, että heidän kerrostalossaan asui ihmisiä, jotka eivät tervehtineet heitä kertaakaan kolmen vuoden aikana. He ajattelivat asian johtuvan heidän ulkomaalaisuudestaan, mutta lohdutin heitä kertomalla, että suomalaiset ovat yhtä tylyjä omankin maansa kansalaisia kohtaan.

Australiassa kasvaneena tunnistin heidän harminsa. Jos Australiassa puistossa tai kävelytiellä tulee vastaan tuntematon, häntä tervehditään. 

HS.fi, Timo Niukkanen: Miksi suomalaiset eivät tervehdi?

Kävin Kanadassa. Se on totta: siellä kaikki alkaa jutella heti. Kaikki tervehtii. Se oli vähän outoa, vähän ahdistavaa ensin. Sit vähän kivaa.

Mitä haittaa on siitä, että on kiva?

Lopulta kuski tiuskaisee todella aggressiiviseen sävyyn naiselta, että onko tämä ensimmäistä kertaa raitiovaunussa. 

"Olen", vastaa nainen. Vaikka hän on tähän saakka suhtautunut käsittämättömällä leppoisuudella ja ymmärtäväisyydellä kuljettajan tökeröön asiakaspalveluun, nyt hänen silmänsä kostuvat ja leuka alkaa vapista.

MTV Uutiset: Raitiovaunukuski remusi asiakkaalle: Apulaiskaupunginjohtaja puuttui asiaan

Mitä haittaa on siitä, että on kiva?

Onko se vaivalloista, hankalaa? Eikö aina jaksa? Eihän kukaan. Mutta jos olisi asiallinen? Onko se liian vaikeaa?

Onko elämä vaikeaa, kun on kiva? Onko kivuus taakka? Mitä haittaa siitä on, jos on kiva?

Hyvin harvoin tuhannet ihmiset jakavat kertomuksia, joissa ohikulkija auttaa pulassa olevaa lasta, soittaa ambulanssin maassa makaavalle tai pysäyttää yksin kaupungilla harhailevan vanhuksen.

Vaikka niin tapahtuu, joka päivä.

Miksi ikävät tarinat vahvistavat niin helposti kielteistä käsitystämme muista ihmisistä ja saavat meidät yleistämään niiden perusteella? Johtuuko se pelosta, että kukaan ei auta itseämme, jos joskus olemme heikkoja ja haavoittuneita?

HS.fi, Minttu Mikkonen:"Ohikulkija auttoi pulassa olevaa lasta" – myös hyvät arkitarinat on saatava jakoon

Mitä haittaa on siitä, jos välittää? Välitänkö vahingossa lähimmäisestä niin paljon että hän tulee riippuvaiseksi minusta oho hups tuhosin hänen elämänsä

Enpä usko.

Mitä haittaa on tervehtimisestä, asiallisuudesta? Mitä haittaa on sanoa "moi"? Miksi se ärsyttää?

Onko kamalaa, kun tuntee naapurinsa? Alkaako ne sitten tungetella, soitella ovikelloa? Pitääkö sitten kohta jutella kaikille lenkkipolullakin eihän siihen ole kellään aikaa

Mitä haittaa on siitä, kun on kiva?

Opimme, että kokoontumistilassa ihmisellä tulee olla maksimissaan 45 metriä matkaa poistumistiehen. Opimme, että ovien tulee olla 120 cm leveät. Meidän ovemme olivat 5 metriä leveitä, mikä aiheutti tietenkin ongelmia. Mitä jos nosto-ovi onkin suljettu? No, ei se ole. Ja sen vieressä on myös sellainen tavallinen ovi, jos tuo 5 metriä leveä reikä seinässä olisikin jotenkin ongelma.

---

Opimme nimittäin myös, että ei ole olemassa väliaikaista toimintaa, joka jatkuisi yli kaksi viikkoa. Meidän 2,5 kk jatkuva toimintamme olisi siis byrokraattien mielestä pysyvää.

Annadegerholm.wordpress.com: Kertomus siitä, kuinka viranomaiset estivät kirpputorin

Mitä haittaa on siitä, että kannustaa? Mitä haittaa on mahdollisuuksista?

Tuleeko maailmasta yhtäkkiä karmiva paikka, jos lapset uskoo itseensä ja kykyihinsä, jos ne uskaltaa yrittää, saavuttaa? Mitä sellaisista lapsista tulee jotka vaan haihattelee ja unelmoi

Meneekö koko yhteiskunta perikatoon, kun ketään ei lytätä? Romahtaako markkinat, jos ollaan toisillemme lämpimiä? Jos kannustetaan?

Mitä haittaa on lämpimästä asenteesta?

Pakkohan Hogeweykissä on jotain ongelmia olla? Vähintään hintalappu, jonka täytyy olla tähtitieteellinen. Ei kai verovaroilla sentään voi tarjoilla viiniä dementikoille?

Kylän rakentaminen maksoi 19 miljoonaa, mikä rahoitettiin lähes kokonaan julkisista varoista. Teatteria varten tarvittiin myös sponsoreita ja lahjoituksia.

Hoitokustannukset eivät kuitenkaan ole sen korkeammat kuin muuallakaan.

SK, Maija Haavisto: Muistisairaat saivat oman kylän – täällä heitä kohdellaan ihmisinä

Mitä haittaa on ilosta, mitä toivosta?

Onko kaikkien menneiden sukupolvien elämä  ja kärsimys ollut ihan turhaa, jos minä iloitsen? Onko suomalainen sisu sitten menetetty, jos me aletaankin puhua ja pussata?

Kuka kärsii, jos olen kiva? Mitä haittaa siitä on, kenelle? Voisko puolituttu työkaveri yhtäkkiä vaikka pitää mua MUKAVANA eihän se käy en minä nyt ehdi olla kiva

Mitä haittaa on asiallisuudesta?

Palaamme siis lopulta kysymykseen, tarvitseeko suomalaisen tervehtiä? Ensinnäkin kysymys on jo sinänsä aivan pöhkö. Toiseksi ihmettelen, että mikä on se uhkakuva joka syntyy siitä, että tervehtisimme? 

Sinivalakosinsilimin: Epätervehtivä kansa ei ole kenellekään eduksi

Niin. Että onko pakko olla kiva jos ei haluu?

Ei oo. Ei. Mutta oisko siitä haittaa?

Käyttäjän The Hunger Site FB-kuva

Tältä tuntuu puuttua ilkivaltaan

No en mä nyt viitsi valittaa näin pienestä; ehkä ostamastani kirjahyllystä uupuu seitsemän palaa ja lopuista kolmesta kaikki on enemmän tai vähemmän vaurioituneet ja ehkäpä myyjä puhui mulle asiattomasti ja kenties hinta oli vähän yläkanttiin laatuun nähden, mutta antaa olla. Ollaan olevinaan nöyriä, vaikka tosiasiassa ei vain uskalleta puuttua asiaan.

letsfake-it.blogspot.fi: siedettävää

Puutuin tällä viikolla ilkivaltaan. Se oli ihan sairaan pelottavaa.

Kyseessä oli joukko nuoria. Niitä oli ehkä seitsemän. Aluksi mun ei pitänyt tehdä mitään: olihan mun ympärillöä ehkä kymmenen muutakin aikuista, tätiä, setää, naista, miestä, jotka ei sanoneet mitään kun teinit sytyttää juna-asemaa tuleen. Mun ei pitänyt tehdä mitään.

Sit tajusin, että voisin ottaa niistä kuvan. 

Yritin eka tehdä sen salaa, koska pelkäsin. Ne huomas sen ja kysyi, otinko niistä kuvan. Menin paniikkiin ja sanoin, etten. Ne ei uskoneet, alkoivat tentata multa, miksi tein sen. Sanoin, ettei musta oo kauheen siistiä tuhota yksityisomaisuutta.

Käytiin kiivas keskustelu kuvien ottamisesta. Julkisella paikallahan saa siis kuvata ihan ketä lystää, mutta kuvan käyttäminen tai julkaisu on eri asia. Sanoin tämän. Nuoret halus ottaa musta kuvia. Suostuin.

Tilanne laukesi, kun juna tuli. Erikoisinta on ehkä se, mitä tapahtui, kun menin junaan.

Aloin miettiä, mitä mun kuvalla tehdään. Postaako ne sen nyt naamakirjaan että kattokaa tätä seniiliä luuserihuoraa.

Entä sitten?

Mietin, että jos vaan poistaisin kuvat. Eihän se nyt mitään silleen ollut. Ehkä pelotteleminen oli tarpeeksi.

Tai jos ei kuitenkaan?

Mietin oikeutusta teolleni. Saanko mä tehdä noin? Mitä mä nyt silleen tein, miks mun piti, miks aina laitan itteni tällaiseen soppaan!

Miksen?

Nomut eihän se mulle kuulunut.

Eikö?

Mistä nää ajatukset tulee? Julkinen tila on kaikkien tilaa, mun tilaa. Miks sen suojelemisesta tulee ensin nolo olo ja sit mietin, ettei ois kannattanut? Miksei muka olis?

Ei kukaan tosin tullut mun tueksi. Kukaan ei sanonut, että joo tulella leikkiminen ihmisjoukon keskellä on ehkä vähän tyhmää. Ei. 

En ihmettele, ettei kukaan puutu mihinkään, kun siitä tulee tällainen olo. Olo, että on itekin pahanteossa, kauhee valittaja, ärsyttävä pelle, ylireagoija huorapaska joka ei osaa muuta kun aukoa päätä

Enkä oo. Etkä oo säkään.

Ens kerralla uskalla. Sano. Tee. Sä saat.

Mä annan luvan.

Tuhmat ei pääse Taivaaseen

Kun olin jotain 13, mulla oli punainen tukka. Eräs vanhempi herrasmies kysyi multa, olenko ihan vakavissani miettinyt Taivaaseen pääsemistä. Sanoin, että joo, koska duh kai nyt kiltti tyttö semmosia ajattelee ja haluaa Taivaaseen.

Hän kehotti harkitsemaan uudelleen tukan väriä. En sanonut siihen mitään.

Punapäät ei pääse Taivaaseen.

– Mietin, että onko Jumala todella tarkoittanut minut tähän maailmaan vain, että joudun suoraan helvettiin. 

YLE, Kreeta-Maria Kivioja: Lestadiolaistaustainen Demian korjasi sukupuoltaan – riskeerasi samalla uransa laulajana

Mua ihmetyttää se, miten Jumalaa muka kiinnostais mun hiusten väri. Että olis Jumala, joka näkee mun sisimpään, sieluun, tietää musta kaiken, on luetellut kaikki mun elämän päivät jo ennen kuin olin syntynyt, tietää, mitä salaan, mitä hyvää ja pahaa oon tehnyt – ja sitten syntyisinkin punatukkaisena ja Jumala toteais että juu, emmää tommosia tänne ota.

Se on jotenkin niin ihmismäinen reaktio. Inhimillinen. Ei-jumalainen. Sellainen, jota ihmisen rajoittunut mieli viljelee: tuo on erilainen kuin minä ei se kuulu tänne ei huonot pääse Taivaaseen vaan hyvät vain.

Miksi Jumalaa kiinnostais, miltä mä näytän?

Ylen uutisten mukaan seurakunnissa on huomattu, että pappien ulkonäköä käydään etukäteen arvioimassa jumalanpalveluksissa. Pappeja on myös kehotettu käymään vihkitilaisuutta varten ammattimeikkaajalla tai samalla kampaajalla kuin morsian. 

ihmejuputusta.blogspot.fi: Saisinko häihini lihaksikkaan papin?

Ihmisen asia on paimentaa toisia ihmisiä ja pakottaa niitä oman tahtonsa, mallinsa ja unelmansa mukaiseksi. Naisen kuuluu olla laiha kuulkaa naiset tällaisena olette oikeita naisia. Äidin kuuluu osata leipoa, kuulkaa äidit, jos ette osaa ette ole oikeita. Miehellä ei ole pitkää tukkaa kuulkaa miehet näin kuuluu elää. Kristityn kuuluu olla tällainen tuollainen sellainen.

Avioliitot pitää kieltää myös rikoksista tuomituilta, sillä se laskee meidän rehellisten ihmisten avioliiton arvoa. Lisäksi haluan kieltää avioliitot tyhmiltä, koska muuten meidän älykkäiden yli-ihmisten liittojen arvo pienenee. Myöskään työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset eivät saa mennä naimisiin, koska muuten valtaapitävän ja työssäkäyvän luokan avioliittojen arvo murenee.

EOT-blogi: Homoliitot on kiellettävä

En ymmärrä miksi jotakuta etoo ajatus kahden miehen tai naisen välisestä avioliitosta tai seksistä, mutta en toisaalta ymmärrä omaa inhoani pumpulia kohtaan.

Mutta en ymmärrä, miksei sitä voi sanoa suoraan? Miksei voi sanoa ”homojen seksi ja rakkaus on ällöä”?

YLE, Eero Mäntymaa: Näkökulma: Onko homous ällöä?

Jos Jumala pystyy kaikkeen, näkee kaiken, kuulee kaiken, tietää kaiken, näkee ihmisen sydämeen ja siihen, mitä siellä on, niin miksi joku ulkoinen asia merkitsisi?

Totta kai uskonnoissa on sääntöjä. Älä tapa, älä sano väärää todistusta. Mutta että hiusmallin vuoksi ei pääsisi Taivaaseen?

En ymmärrä sitä, että uskontoa käytetään lyömäaseena. Pelottimena. Tuhmat ei pääse Taivaaseen syö nyt kiltisti! Ei saa kiukutella! Saatana hakee tuhmat pojat pois!

Pyhyyden kaipuu on yleisinhimillinen ilmiö. Jumalat eivät tarvitse ihmistä, ihminen tarvitsee jumalia. Moni uskonto on humaanimpi, morallisesti korkeampi kuin kristinusko. Kristittyjen Jumala on pikkumainen ja julma. Hän uhkailee, kiristää ja kostaa. Hän asettaa ihmiselle taakan, jota hän ei jaksa kantaa, ja potkaisee hänet sitten helvettiin.

HS.fi, Yrjö Rautio: Kristittyjen Jumala on pikkumainen ja julma

Kun miettii Jumalaa, ymmärtää, ettei sitä voi ymmärtää. Kun jonkun lapsi kuolee tai läheinen katoaa, sanotaan usein, että "Jumala halusi hänet luokseen" tai "tutkimattomat ovat Herran tiet". Se on tapa sanoa, ettei ihminen tajua, miksi jotakin tapahtuu.

Kun lukee suuronnettomuuksista, huomaa joskus sen lauseen. "Jumalalla on hänen varalleen toisia suunnitelmia, siksi hän pelastui" tai "enkeli suojeli ja varjeli häntä".

Luin tästä ilmiöstä vähän aikaa sitten. Tekstissä mietittiin, että jos Jumalalla oli suunnitelmia tämän yhden varalle, niin entäs ne 400 muuta kuollutta? Niidenkö varalle ei ollut mitään suunnitelmia?  Nekö ei olleet maailman kannalta niin tärkeitä, että ne ois kantsinu pelastaa? Turhia tyyppejä. Ei suunnitelmia. Eikun siis tutkimattomat ovat Herran tiet

Jos jumala olisi olemassa kai hän auttaisi viattomia, eikä meitä länsimaalaisia joilla on asiat kuitenkin loppu peleissä hyvin?

Vauva.fi: Minkätakia jumala rankaisee viattomia??

En ole lukenut koko Raamattua. Enkä aina jaksa lukea Kirkko&Kaupungin mielipidepalstaa.

Siellä ihmiset kertovat, mikä ei sovi, mikä ei ole tarpeeksi pyhää, tarpeeksi jumalaista. Siellä kerrotaan, kuka ei pääse Taivaaseen, käsketään pappien tehdä parannus. Siis ihmiset käskevät, ihmiset kirjoittavat. Uskovat ihmiset, muille ihmisille.

Jokainen uskoo tietävänsä just sen oikean totuuden oikeasta Jumalasta. Siitä, joka tietää, millaista on oikea elämä. Kuunnelkaas nyt kun minä kerron miten tulee elää

Musiikin sovitus ei osunut aivan nappiin. Hetken ajattelin, että mentiinkö ihan rienauksen puolelle, kun vauhtia oli kuin tanssimusiikkina esitettävässä humpassa Eldankajärven jää. Muuten palvelus oli asianmukainen.

K&K: Totuuden Henkeä humpan tahdissa 25.08.2014 klo 14:00

Jumalan sanan tulee olla piispalle ylin ohje kaikessa työssään ja vähintäänkin julkisissa lausunnoissaan. Arkkipiispa Kari Mäkinen on unohtanut työnantajansa ohjeet ja määräykset.

K&K: Arkkipiispa ylentää itsensä 25.08.2014 klo 14:00

Arkkipiispa Mäkisen taivas on ”kaikkien taivas”. Mäkinen haluaa armeliaisuudessaan ja arkkipiispan arvovallallaan kyyditä kaikki ihmiset homoista ja lesboista lähtien taivaan autuuteen.

Raamatun taivas on toisenlainen. Sinne ei pääse mitään syntiä eikä ainuttakaan minkään synnin harjoittajaa – ei edes arkkipiispan puoltolauseella.

K&K: Arkkipiispa lukee riisuttua Raamattua 18.08.2014 klo 15:00

”Kehitys”, josta Tarkki puhuu, on nimenomaan kehitystä syntisempään yhteiskuntaan. Sitäkö kirkkomme papit haluavat?

K&K: Lisää rohkeuttako eksyttävään tulkintaan? 18.08.2014 klo 15:00

Samalla kun väitellään oikeasta ja väärästä tavasta olla uskossa, papit raiskaa lapsia. Jumalan nimissä hakataan, kidutetaan, raiskataan ja tapetaan vääräuskoisia.

Mistä kukaan tietää, miten kuuluu elää? Nääkin raiskaajat luulee elävänsä pyhyydessä, olevansa jotenkin erityisiä. Varmasti uskonsa nimissä murhaavat uskoo vakaasti olevansa sankareita, joita Jumala lopuksi kiittää.

Olen ymmärtänyt, että kun vain tunnustaa synnit ja hyväksyy Jeesuksen, saa synnit anteeksi. Kuka tahansa. Jos raiskaa ja kiduttaa koko elämänsä mutta lopussa tulee uskoon, pääsee Taivaaseen.

Eli jos tällainen punatukkainen tyttö elää koko elämänsä tehden pelkkää hyvää, antaa pois kaiken omaisuutensa köyhille, rakentaa sairaalan Afrikkaan, ompelee huiveja kerjäläisille, lukee mummoille ja hoivaa orpoja muttei tunnusta uskoaan, hän joutuu Helvettiin. Se on sääntö.

En jaksa uskoa sitä. En vaan voi.

Jotta pahan ja tragedian ongelma ei jatkuisi, Jumalan pitäisi koko ajan yliluonnollisella tavalla pelastaa jokainen ihminen kaikista vaaroista, murheista ja vaikeuksista. Muuten valitus Jumalan asioihin puuttumattomuudesta jatkuisi. Mihin vedettäisiin raja kärsimyksen ja ei-kärsimyksen välillä? 

Miksiuskon.net: Voiko Jumala olla olemassa, kun hän ei puutu maailman pahuuteen?

Jumala "lyö ihmisiä sairaudella", etenkin tottelemattomia, mutta hän käyttää siinä työssä saatanaa välikappaleena.

Miksi maailmassa on kärsimystä?

Mun Jumala on lempeä.

En vaan jaksa uskoa, että joku suurempi, kaiken koko maailmasta tietävä, jokaisen ihmisen sieluun asti näkevä olento, joka ymmärtää jokaisen asian, käyttäis aikaansa olemalla julma ja kiduttamalla huvikseen ihmisiä, jotka on luonut. Ja vielä omaksi kuvakseen, niin sanotaan.

Toisia ihmisiä kohtaan me menettelemme vielä pahemmin. Ihmiselle, joka kärsii, me sanomme, että hänestä vain tuntuu siltä, että hän kärsii, ja se johtuu siitä, että hän ei rakasta Jumalaa tarpeeksi. Ja tällä tavalla me jätämme yksin ihmisen, jolla on vaikeaa, ihmisen johon sattuu – jätämme hänet yksin elämän tien kaikkein vaikeimmassa kohdassa.

Ortodoksi.net: Miksi Jumala sallii kärsimyksen ja kuoleman (opetuspuhe)

En ole Raamattua läpikotaisin lukenut, vaikka osaankin siteerata osia siitä. En tiedä, mitä jokaisella sivulla seisoo. En osaa sanoa, mikä on oikea tapa.

Olen ymmärtänyt, ettei ole kuin yksi oikea tapa tulkita Raamattua; sitä ei saa tulkita väärin, metaforien kautta, kielikuvin. Sen sanomaa ei saa muuttaa. On vain yksi tapa tulkita Jumalan sanaa, ja kaikki muu johtaa Helvettiin.

Samalla mietin tätä:

Kuva on Riemurasiasta.

Naapuria ei ole sopiva surmata. Sunnuntainakin kaupat on auki. Homoja kuitenkin tulee vihata, he joutuvat Helvettiin. Onko tämä väärin? Oikein?

Mikä on oikein?

Ollaanko me kaikki menossa Helvettiin, tuhmat ja kivat, kaupan kassat, jotka on töissä sunnuntaisin?

Olen hämmentynyt.

Kuva blogista Eikö ketään edes hävetä: Avoin kirje sukupuolineutraalin avioliiton vastustajille

Mulla on päiväkausia ollut mielessä joku loistava loppulause tälle tekstille. Unohdin sen. En osaa koota yhteen sitä, mitä tästä ajattelen; miten sekavalta se tuntuu.

Mun Jumala on lempeä.

Toimhuom. Täsäs merkinnässä viittaan lähinnä kristinuskoon, josta tiedän eniten. Jos haluat keskustella muusta uskosta tai tarkentaa asioita oman uskosi puolelta, jätä kommentti :)