Kaikki on: Millaisena sä pidät mua

5. syyskuuta 2012

Millaisena sä pidät mua

Oon jo pitkään vaiheillu, että laittaisinko naamani tänne vai en. Että olisko siitä hyötyä vai ei.

Haluaisin tietää, millaisena pidät mua nyt, kun et vielä tiedä, miltä näytän.

Millaisena sä pidät mua?

Haluaisin siis lähinnä fyysisiä tekijöitä (pituus, ikä jne) ja syitä, miks päädyit juuri niihin.

Olis kiinnostavaa tietää, millainen mielikuva musta on sulle syntynyt. :3

6 kommenttia:

Homssulintu5. syyskuuta 2012 klo 18.22
Hmm, arvelisin että sulla on rastat, ehkä oranssihtavat? Ja että oot semmonen "keskipitkä" ehkä jotain 165cm ja näytät tosi ystävälliseltä ja avoimelta, sekä hymyilet kauniisti!
VastaaPoista
Vastaukset
Anonyymi6. syyskuuta 2012 klo 16.28
ehkä keskiruskeat hiukset ja sinertävät silmät ja ikää noin 19v (jolla on "kypsät" ajatukset:D). oikeesti toi ikäjuttu menee varmaan ihan pieleen.
VastaaPoista
Vastaukset
Anonyymi12. syyskuuta 2012 klo 19.08
Mun mielessäni sä olet tää tausta. Sä olet lause Kaikki on. Sä oot vaaleanpunanen. Sellanen rauhoittava usva vaan. Tykkään siitä.

(Älä laita tänne kuvaa!)
VastaaPoista
Vastaukset

Lisää kommentti

“It was a movie about American bombers in World War II and the gallant men who flew them. Seen backwards by Billy, the story went like this: American planes, full of holes and wounded men and corpses took off backwards from an airfield in England. Over France, a few German fighter planes flew at them backwards, sucked bullets and shell fragments from some of the planes and crewmen. They did the same for wrecked American bombers on the ground, and those planes flew up backwards to join the formation.

The formation flew backwards over a German city that was in flames. The bombers opened their bomb bay doors, exerted a miraculous magnetism which shrunk the fires, gathered them into cylindrical steel containers , and lifted the containers into the bellies of the planes. The containers were stored neatly in racks. The Germans below had miraculous devices of their own, which were long steel tubes. They used them to suck more fragments from the crewmen and planes. But there were still a few wounded Americans though and some of the bombers were in bad repair. Over France though, German fighters came up again, made everything and everybody as good as new.

When the bombers got back to their base, the steel cylinders were taken from the racks and shipped back to the United States of America, where factories were operating night and day, dismantling the cylinders, separating the dangerous contents into minerals. Touchingly, it was mainly women who did this work. The minerals were then shipped to specialists in remote areas. It was their business to put them into the ground, to hide them cleverly, so they would never hurt anybody ever again.

The American fliers turned in their uniforms, became high school kids. And Hitler turned into a baby.”

– Kurt Vonnegut, Slaughterhouse-five