Oltiin eilen salilla. Siellä voi katsoa televisiota samalla, kun juoksentelee kaikenlaisissa laitteissa. Televisiosta tuli joku nuorennusleikkaus-ohjelma, joista oon aiemminkin kirjoittanut. Ohjelmassa oli nainen. Juontaja sanoi, että "aika ei ole ollut hänelle lempeä". Suomeksi nainen oli siis vanhentunut rumasti.
Aika ei ole kenellekään lempeä. Eikä julma. Aika ei ole mitään. Aika vaan on.
Termit on ihmisen keksimiä. Voitais jopa kiistellä siitä, onko aikaa ylipäätään olemassa vai onko se ihmisen keksimä mielikuva, muttei nyt mennä siihen läppään. Mennään siihen, miten sen ohjelman pointti oli parantaa naisen itsetuntoa ja saada takaisin sen rohkeus ja elämänilo.
Oon pitkään miettiny, voiko ulkoisella muutoksella todella vaikuttaa. Jostain kuulin joskus, ettei talon rikkinäisiä perustuksia korjata läppäämällä maalia pintaan. Oon usein palannut siihen mielikuvaan, kertonut siitä muille. Ei sisäistä voi korjata ulkoa.
Päteekö sama ihmiseen? Miten pitkälle kantaa uusi hymy, uudet hiukset? Uusi nenä?
Kauneus otetaan meiltä pois. Se on se ajatus, jota nää ohjelmat myy: kauneutta täytyy vartioida, ehostaa, huoltaa, ohjailla. Muuten se otetaan pois. Yllättäen oletkin vanha ja väsynyt etkä näin ollen enää oma, ihana ja kaunis itsesi. Kauneus on kadonnut. Ikuista nuoruutta ei ole, mutta vain nuorena on ihanaa olla. Vanhana on tärkeää näyttää nuorekkaalta, ei-vanhalta. Ei siltä, että kauneus ja hehku on mennyt.
Mulle sanottiin tänään, että oon lihonut. Tuli paha mieli. On vieläkin vähän. Pitäsikö mun laihtua? Vähän niinkuin siinä ohjelmassa, siinä muut kertoo, minkä ikäiseltä näytät. Hän on kuin 77-vuotias, vaikka on vain 50! Muut kertoo, miten paljon pitää parantaa. Sitten teet sen, ja tulee hyvä mieli. Nyt olet taas hehkeä ja ihana, kaunis!
Kauanko se kestää? Kauanko kuvausten päättymisen ja kuvausryhmän lähtemisen jälkeen? Kauanko hiustenleikkuun jälkeen? Onko se ikuista, hyvä olo ja hymy ja hyväksytyksi tulemisen tunne? Kuinka kauan niitä hiuksia jaksaa suoristaa aamulla, kuinka kauan harjata? Kuinka kauan jaksaa panostaa pukeutumiseen, sellaiseen, jossa ei näytä 77-vuotiaalta vaan jopa kymmenen vuotta nuoremmalta? Kauanko?
Olen usein miettinyt miksi nykyään ei saisi näyttää vanhalta. Eikä edes ikäiseltään. Haluan että kasvoillani on naururyppyjä kun olen vanha, harmaanhopeiset hiukset ja elämää nähneet silmät. Miksi pitäisi näyttää kolmekymppiseltä keski-ikäisenä? Koska nuoruudesta tuli ainut oikea ikä? Miksei voisi olla parhaimmillaan kuusikymppisenä? Tai kahdeksankymppisenä? Surullista lukea lehtien otsikoista kuinka täytyy laihduttaa, kiristää, siloittaa ja muokata itseään että kelpaisi. Ulkoinen remontti ei korjaa, jos sisällä on kaikki rikki.
VastaaPoistaBlogisi on herättänyt paljon ajatuksia lähiaikoina, ja jokin teksti sysäsi eteenpäin pitkän tapahtumaketjun. Haluan kiittää siitä. Kiitos.
Heippa!
PoistaMustakin on maailman siisteintä, jos naisella on luonnollisesti harmaantuneet hiukset. Niissä on vaan jotain niin siistiä, se väri ja kaikki!
Ole hyvä. :3