6. tammikuuta 2014

Tapa vaimos

Ja vaimon aikataulurutiinit olivat yhtä tiukat kuin aina.
Tuntui, ettei ole elämää.
Petri ravasi talossaan, mörkö painoi ja painoi. Sitten Petri romahti.
Hän kävi nukkuvan vaimonsa kimppuun.
Helsingin Sanomien artikkeliin Yritin tappaa vaimoni, by Mikko-Pekka Heikkinen


Kuvitellaan, että tapaat jonkun, jonka kanssa on kivaa. Mukava olla. Tykkäät siitä vähän. Ehkä paljonkin. 

Sitten menette naimisiin. Sitten yrität tappaa sen.

Aviomiehen epäillään pahoinpidelleen vaimonsa 22 kertaa noin kahden ja puolen vuoden aikana. 
Poliisin mukaan pariskunta meni naimisiin huhtikuussa 2011. Sen jälkeen poliisille on tullut heidän kotiinsa yhteensä 115 hälytystehtävää.

Vakavin pahoinpitely ajoittui heinäkuulle. Tuolloin suhde oli jo päättymässä eikä mies kestänyt sitä. Mies tunki ladatuksi väittämänsä pistoolin naisen suuhun useita kertoja ja piti asetta naisen ohimolla ja uhkasi tappaa hänet.

Vuonna 1966 syntyneen paltamolaismiehen epäillään yrittäneen tappaa polttamalla vuonna 1972 syntyneen avovaimonsa.

"Ex-mies hakkasi, kuristi kurkusta ja uhkasi tappaa, jos kerron sukulaisille. Onneksi lähdin pois ja otin avioeron. Olen sen jälkeen saanut olla rauhassa. Nyt minulla on onnellinen liitto." Eveliina

Ilta-Sanomien mukaan suomalainen 31-vuotias toimitusjohtaja yritti tappaa vaimonsa Las Palmasissa viime tammikuussa.

Tämänhetkisten tietojen mukaan tekoa edelsi pariskunnan välille syntynyt riita. Mies oli pahoinpidellyt vaimoaan nyrkein ennen tarttumistaan veitseen. Rikoksen uhri sai sairaalahoitoa vaativat vammat, mutta hänellä ei ole hengenvaaraa.

Mies yritti sytyttää vaimonsa palamaan varhain torstaiaamuna heittämällä tämän päälle bensaa ja sytyttämällä bensan palamaan. Vuonna 1953 syntynyt mies ei kuitenkaan saanut bensiiniä syttymään. Tapahtuma sattui Valtakadun parkkipaikalla.

Näiden uutisten löytäminen ei ollut vaikeaa. Googlasin vain hakusanoilla "yritti tappaa vaimonsa". 

Hakusanoilla "yritti tappaa miehensä" tulee muuten vain yksi täydellinen match, Nainen yritti tappaa miehensä. En tarkoita, ettei näitä tapauksia olisi enempää, mutta mediassa hallitsevat selkeästi mustasukkaisuuden, eron tai naisen yleisen olemassaolon vuoksi väkivaltaan turvautuvat miehet.

Tää tuntuu olevan hyvin suomalainen ilmiö. Miksi? Johtuuko se siitä, että kuuluu pärjätä, tunteista ei saa puhua? Johtuuko se viinasta, alkoholismista? Mistä?

Suomessa henkirikoksista joka kolmas liittyy perhe- ja parisuhdeväkivaltaan. Poliisin tietoon tulleesta väkivallasta noin 12 % on perheväkivaltaa. Näistä 9 % kohdistuu naisiin ja 3 % miehiin. Lievistä ja perusmuotoisista ruokakunnan sisällä tapahtuneista pahoinpitelyistä 71 % kohdistunut naiseen ja 15 % mieheen. Loput alle 15v lapseen.

Oon aina miettinyt kahta asiaa. Jos rakastaa jotakuta, miks hakkaa sitä? Ja jos joku päivittäin hakkaa sua, mikset lähde?

Sitten tajusin, että rakkauden käsitettä on tässä ihan turha käyttää. Ei näissä liitoissa oo rakkautta. Ehkä joskus oli; nyt on vain hallintaa väkivallalla.

Ehkä voi kuvitella sen olevan rakkautta. Ehkä voi hourailla, että kouluttaa, koska välittää. Että se oli sen toisen vika.

Rakkaus ei oo sitä, että murjoo toisen haluamaansa muottiin. Että kouluttaa sitä. Että se on oikeesti ton toisen vika se ei koskaan tyydytä

Wikipedia määrittelee ihmissuhteen seuraavasti: Ihmissuhde tarkoittaa jonkin tyyppistä yhteyttä kahden tai useamman ihmisen välillä. Ihmissuhteiden onnistumiseen tarvitaan empatiaa. Ihmissuhteiden synty ja ylläpito edellyttää vuorovaikutusta ja kommunikaatiota (ei välttämättä sanallista) yksilöiden välillä.

Ihmissuhteiden onnistumiseen tarvitaan empatiaa.

Wikipedian mukaan "Empaattinen ihminen samastuu siis herkästi toisen ihmisen tunnereaktioihin ja pyrkii ymmärtämään toisen ihmisen käytöstä, näkökulmaa ja tunnereaktioita. Empatialla viitataan myös empaattiseen käyttäytymiseen, joka voi olla esimerkiksi empaattista ilmehtimistä ja pyrkimystä kuunnella ja auttaa muita ihmisiä sekä suhtautua heihin arvostavasti tai muulla tavalla myönteisesti."

Oon aina miettinyt, että jos rakastaa jotakuta, miks hakkaa sitä? En vieläkään osaa vastata tähän. Osaan vaan puhua siitä, mitä tiedän: toista ihmistä ei oo tehty mulle, tyydyttämään mun tarpeita. Toisen ihmisen ei tarvitse elää kuten mä haluan eikä mulla ole oikeutta turvautua väkivaltaan siksi, että toinen ihminen ei tee mun mielen mukaan, tyydytä mua, palvo mua.

Mä en omista ketään eikä mulla ole oikeuttakaan omistaa.

Ihmisen omistamisella on muuten nimikin. Se on orjuus.

Jos lyöt vielä kerran, niin minä tapan sut,
ja isken jollain millä sinäkin oot mua hakannut.
PMMP - Joku Raja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti