Kaikki on: Lupaukseni vuodelle 2015

1. tammikuuta 2015

Lupaukseni vuodelle 2015

On taas aika tehdä uudenvuodenlupauksia. Tässä lupaukseni vuodelle 2015.

Otan vaikeat asiat puheeksi rohkeasti. Tää on jatkuva teema mun elämässä.

En osallistu juoruiluun. Jos se on ilkeämielistä eikä ehkä edes totta, sitä ei tartte sanoa.

Otan asiat esiin sen ihmisen kanssa, kenestä on kyse. Jos joku on vaikea ihminen mun mielestä, juttelen siitä ko. ihmisen kanssa.

Vältän turhia muovipakkauksia. Esimerkiksi kaupassa. OStan aika paljon vesipulloja, haluaisin siitä eroon. Ja muovikassista. Saako vihanneksen ilman muovikuorta? Yritän tänä vuonna toteuttaa myös tällaisia ei-henkisiä lupauksia.

En osta uusia vaatteita. "Uusi" merkitsee kaupasta uutena ostettua. Jos tarvitsen vaatteen, ostan sen kirpparilta. Jos sen on oltava uusi, käytän ompelijaa.

Annan vähästäni. Esimerkiksi rahaa katusoittajalle.

Jatkan askartelua ja käsillä tekemistä. Siitä tulee hyvä mieli :) Mulla on kasa tuunattavia vaatteita odottamassa esim. muuntumista laukuiksi!

Alan lukea mummoille, tai tehdä muuta vapaaehtoistyötä, jos mummoja ei löydy. Laitoin tästä jo mailia menemään!

Luen Kalevalan.

Matkustan yksin.

Mitä sä lupaat?

2 kommenttia:

Jenny K1. tammikuuta 2015 klo 14.25
Minun lupauksiini pääsee tutustumaan tuolla http://raakarakkautta.blogspot.fi/2014/12/lupaukseni-vuodelle-2015.html:)
VastaaPoista
Vastaukset

Lisää kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

“It was a movie about American bombers in World War II and the gallant men who flew them. Seen backwards by Billy, the story went like this: American planes, full of holes and wounded men and corpses took off backwards from an airfield in England. Over France, a few German fighter planes flew at them backwards, sucked bullets and shell fragments from some of the planes and crewmen. They did the same for wrecked American bombers on the ground, and those planes flew up backwards to join the formation.

The formation flew backwards over a German city that was in flames. The bombers opened their bomb bay doors, exerted a miraculous magnetism which shrunk the fires, gathered them into cylindrical steel containers , and lifted the containers into the bellies of the planes. The containers were stored neatly in racks. The Germans below had miraculous devices of their own, which were long steel tubes. They used them to suck more fragments from the crewmen and planes. But there were still a few wounded Americans though and some of the bombers were in bad repair. Over France though, German fighters came up again, made everything and everybody as good as new.

When the bombers got back to their base, the steel cylinders were taken from the racks and shipped back to the United States of America, where factories were operating night and day, dismantling the cylinders, separating the dangerous contents into minerals. Touchingly, it was mainly women who did this work. The minerals were then shipped to specialists in remote areas. It was their business to put them into the ground, to hide them cleverly, so they would never hurt anybody ever again.

The American fliers turned in their uniforms, became high school kids. And Hitler turned into a baby.”

– Kurt Vonnegut, Slaughterhouse-five