Kellä menee kaikkein huonoimmin?
Valkoihoisena joutuu hyvin harvoin kokemaan, miltä tuntuu tulla nähdyksi pelkkänä kansallisuutensa tai ihonvärinsä edustajana. Tai millaista on, kun oma persoona on täysin yhdentekevä, ja pelkkä pinta ratkaisee muiden suhtautumistavan. Siitä tulee paljas ja pettynyt olo.
Oon lukenut netistä, että kerran elämässäs sä olet maapallon nuorin, toisella kerralla vanhin asukas. Mikrosekunnin ajan sä oot tuorein tulokas, ja ehkä sun kuolinhetkellä kukaan muu ei kuole. Silloin sulla on nuoren/vanhan titteli. Mutta kellä menee huonoiten? Kellä menee niin uskomattoman surkeasti, ettei vaan voi olla toista yhtä kurjaa tyyppiä?
Sen pitäis olla yksinäinen. Nälkäinen. Koko sen perheen pitäis olla kuollut, tai sit niitä tapettais just sen silmien edessä. Ehkä sitä tyyppiä samalla kidutettais hapolla ja liekeillä ja sen silmää kaivettais ulos.
Vai meneekö kaikkein surkeimmalla ihmisellä huonosti siksi, että sen elämä on pettymystä pettymyksen perään, ja lopulta ne kaikki kamaluudet kumuloituu elämäks, joka on surkeampi kuin kenenkään muun? Pitääkö kärsiä alusta loppuun asti tauotta jatkuvasti?
Kellä menee kaikkein huonoimmin? Mistä tietää, että just sillä? Entä, jos se on fyysisesti ok, mutta henkisesti ei? Meneekö silloin paremmin kuin fyysisesti romuna olevalla mieliterveellä?
Kellä menee kaikkein huonoimmin?
Miksi mietin tällaisia asioita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti