Hei kaverit, entäs minä

Vähän aikaa sitten lehdessä oli juttu tytöstä, joka ei saanut kutsua synttäreille.

– Hän ei ole saanut siis ainuttakaan synttärikutsua esikoulunsa aikana. Tästä on tullut jo vitsi lastenkin keskuudessa. Lapset huutavat Miralle päin naamaa, miksei hän saa kutsua, ja henkilökunta ei puutu asiaan millään tavalla, äiti sanoo.

Kiusattu 6-vuotias Mira jäi ilman synttärikutsua jo viidettä kertaa: ”Lapset huusivat ja osoittivat”

Tunnistan itseni tästä tytöstä. En siinä mielessä, että muut nännättelis mulle että no missäs sinun kutsus on, vaan siinä, millaista on jäädä ulos.

Kerran olin sukuloimassa viikonloppuna, ja perjantai-iltana Facebookiin alkoi tippua bilekuvia. Kaikki työkaverit oli siellä. En ollut edes kuullut tästä illanvietosta.

Aivot järkeili että no ethäsää ois ees päässyt, täällä oot sukuloimassa, mitä väliä. Tunteet sanoo että miksei mulle voinut edes sanoa, miksei voi edes kutsua, eikö mua haluta paikalle

Kerran kaveri kysyi, että kai oon tulossa laivamatkalle. Kysyin, että mille. Kävi ilmi, että erinäisten suhdesekaistusten vuoksi mua ei ollut kutsuttu ollenkaan. Ettei tuu tilanne.

Aivot järkeili että no ei täs nyt mitään älä nyt kato. Tunteet sano että jumalauta jos asia olis vaan selitetty, niin olisinhan mä ymmärtänyt. Että sä et nyt voi tulla koska XYZ.

Kerran lounaalla kaverit kehitteli illan suunnitelmia porukassa. Ainoa, joka ei ollut menossa mukaan, olin minä. Söin siinä sitten ja yritin vaikuttaa innostuneelta. Aivot sano että onhan sitä ihmisillä omiakin menoja ja tunteet sano että miksei ne menot oo koskaan mun kanssa, miksei

Vietän itsekin aikaa tiettyjen tyyppien kanssa, enkä usein tuu edes ajatelleeks, että pitäis varmaan kutsua mukaan myös tyypit sejase ja tuojatää. Sit tommosissa tilanteissa, kun on itse se ulkopuolinen, yhtäkkiä kirpaisee. Tältä niistä varmaan tuntuu sit kun en soita.

Miten sitä voi herätä vasta, kun se tapahtuu itselle? Miks tuntuu, että just mulle ollaan epäreiluja, vaikka ite oon samalla tavalla epäreilu?

Ei aina voi ottaa kaikkia mukaan ja se on ihan okei. Mutta jos joskus tulis ees mieleen kysyä, kaikilla olis ehkä vähän kivempaa.