3. heinäkuuta 2015

Älä hauku hulluja

Työmatkalla bussissa oli nainen. Häntä vois katukielessä kuvailla seuraavilla sanoilla: latvasta laho, kajahtanut, kukkuu, hullu. Siis mielenterveysongelmainen.

Nainen kertoi esimerkiksi soittaneensa poliisille ja saaneensa täyden synninpäästön. Hän puhui neljääsataa kieltä ja oli sairaanhoitaja. Kuuntelin puolella korvalla asioita, joita nainen kertoi.

Jotkut nauroivat. Aina uuden "hulluuden" kuullessaan kommentoivat, että hehheh, just just, jepa.

Miks pitää sanoa jotain?

Professori Juho Saari kertoo, miten jotkut ihmiset pelkäävät avata postia. Sitä kertyy kassikaupalla. Lopulta samassa kasassa maksamattomien laskujen kanssa on häätökin. Tätähän valtaväestö ei ymmärrä. Eikä ymmärretä, miten jatkuva huoli laskuista ja lasten tarvitsemasta pikkurahastakin syö ihmistä.

Jos joku on läski, ei saa sanoa, että läski. Epäkohteliasta. Joku roti pitää olla.

Jos joku on kännissä, ei siihen mennä viereen sanomaan että NO JO ON UKKO KAASUSSA. Mutta hullut, hulluille täytyy vähän nauraa.

Ehkä täytyy nauraa ja kommentoida, jotta kaikki varmasti huomais, että minä en ole tuollainen. Minä tiedän, että tuo on kukkupää, vähän seko, hullu, hehee.

Ehkä siks täytyy sanoa, että pelottaa. Ei voi vaan olla, on liian outoa, liian väärää. Ei ole tavallista ja normaalia, tämä täytyy nyt heti korjata

Ootko koskaan käynyt mielenterveyden reunalla? Mä olen.

Siellä ei oo kamalan kivaa.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt eivät kärsi vähemmistöidentiteetistään vaan siitä, että heidät on opetettu häpeämään sitä. Heillä ei ole mielenterveysongelmia sen takia, että ovat vähemmistöä vaan enemmistön puolelta hyväksytyksi tulemisen puutteen takia.

Käyn vapaaehtoistyössä muistisairaiden vanhusten luona. Siihen kuuluu, että joskus kerrotaan sama juttu monta kertaa.

En koskaan korjaa ihmistä sanomalla, että noh noh tämän sinä jo sanoit etkös nyt huomaa, koska mitä hyötyä? Mitä se korjais? Olisko ihminen yhtäkkiä silleen että AI JUU nyt mä HUOMAAN mähän oon ihan KUKKUU

Ei ihmistä tarvitse korjata eikä sen puheille saa nauraa. Jos on vähän kukkuu ja latvasta laho ja IHAN HULLUHAN TOI NYT ON nii mitä sitten?

Jos ihminen on harmiton, niin mitä sitten? Ihan oikeasti olisko kivaa jos joku susta sanois bussissa että no SIINÄ menee kyllä yks RAJATAPAUS hehe onneks en oo TOMMONE

No ei olis, Mutta helppoahan sitä on olla miettimättä, kun ei itte oo ihan pihalla ja sekasin ku lumiukko kuuntele nyt tota hehee

Oon jutellu monen sekopään kanssa, oikeen kreisin ja sekasen, ja arvaa, niillä on tarinoita. Kertomuksia. Asiaa. Niillä on taianomaisia tarinoita semmosesta elämästä, jota sun ei koskaan tarvi elää, ja ehkä jos kuuntelet, opit jotain.

Mut kuuntelemista varten se arvosteleva suu täytyy panna kii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti