Mun mielestä se, että yritetään saavuttaa rauha tai harmoninen yhteiselo väkivallalla, on aina ollut ajatuksena absurdi. Soditaan, niin saadaan rauha! Räjäytetään, niin asiat on paremmin! Ammutaan ihmisiä, kyllä ne siitä oppii ja lopettaa tai aloittaa tai mitävaan!
Täytyykö joskus tappaa, että rauha säilyy? Täytyykö joskus sotia, että maailma paranee? Ehkä? Luultavasti. Sotahistoria ei ole mulle tuttu aihe, enkä lähde siitä tässä kirjoittamaan. Koen, että vähän samalla tavalla voi puhua esimerkiksi kuolemanrangaistuksesta: jos ihminen tappaa, pitääkö se tappaa? Onko oikeus tapahtunut? Auttaako se? Voiko diktaattoreista päästä eroon ilman sotaa, voiko alistamisesta?
Kirjoitin aika kauan sitten Norjan tragediasta, koska pyydettiin. Tossa tekstissä tuli ilmi aika vahvasti se, mitä ajattelen asioiden ratkaisemisesta väkivallalla. Mut onks muu mahdollista?
Oon miettinyt tätä asiaa absurdien esimerkkien kautta. Mä esimerkiksi en tykkää yhtään sellaisista lantiolta pussittavista housuista, jotka kapenee alas päin. En yhtään. Entä, jos yks päivä mulle annettais mahdollisuus niitata kaikki sellaisia housuja käyttävät ihmiset? Ei enää pussihousuja!
Oletetaan, että tekisin sen. Ah, ei enää rumia housuja. Ei enää tyylimokia.
Mä inhoan myös noise-musiikkia. Ehkä seuraavaks pitäis niitata siitä pitävät ihmiset? Kieltäkää noise! Rauha maahan!
No niin, noise on historiaa. Oon hävittänyt sen maan päältä. Ai että, nyt on hyvä elää. On ihanaa. Paitsi että mä inhoan myös iskelmää.
Ja niin se jatkuis. Keksin kyllä paljon asioita, joita ilman voisin elää ja joita en kaipaa. Mutta niin keksii kaikki muutkin. Jotkut asiat on isompia, nälänhätä, hirmuhallitukset. Aina löytyy jotakin, jonka vuoksi sotia.
En oikein tiedä, miten tän lopettaisin, niin tässäpä lainaus Guardianista, Brian Lehrerin tekstistä:
"Horgan's argument is essentially Margaret Mead's: that war is an invention, like cooking, writing or marriage. He thinks humanity can abolish war, in part because we abolished slavery. If slavery was such an ordinary part of human culture that it was accepted as a given in the Bible, but today, no nation or person could ever admit they hold a slave, then culture could change enough to abolish war, too – and maybe, more quickly than we think.
What's more, Horgan thinks there are no preconditions to abolishing war. Most people who even flirt with the idea conclude that certain things need to happen first: almost all nations need to become democracies, the gap between rich and poor nations must greatly diminish, women must have half the political power in the world.
But Horgan says no. To end war, just advocate for the unacceptability of war. In all countries, at all times, especially when tensions rise."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti