Mun säännöt

1. Tämä on mun elämä. Tässä elämässä päätökset teen minä. En anna valtaa mun elämästä muille.

1a. En lykkää asioiden tekemistä tai vastaavasti tee asioita, joita en halua, vain siksi, että niistä tulee muille hyvä tai paha olo. En anna valtaa mun elämästä muille.

2. En enää odota, että ihmiset ymmärtää, että mun on paha tai hyvä olla. En enää usko telepatiaan. Jos haluan, että joku tietää jotain, kerron sen sille. Telepatiaa ei ole. Älä usko siihen.

3. En enää teeskentele, että kaikki on hyvin. En valehtele, että kaikki on hyvin, jos joku kysyy. Näin myös siinä tapauksessa, että kysyjä on joku, jota en tunne hyvin.

4. Uskallan mennä konfliktiin ja sanoa, mitä oikeasti ajattelen. En jätä asioita sanomatta siksi, että se on armeliaampaa toiselle. Armeliainta on olla rehellinen, heti. Jahkaileminen sattuu lisää, sattuu mua, sattuu toisia.

5a. Sanon rohkeammin kyllä uusille asioille. Jos en oo varma, haluanko tehdä jotakin, ajattelen asiaa näin: jos tekemisestä ei koidu fyysisiä tai henkisiä seuraamuksia kenellekään, sanon kyllä. Mitä voin menettää? Onko parempi sanoa "ei" ja istua jälleen kerran koko ilta kotona koneella?

5b. Sanon rohkeasti ei. Jos en oo varma, haluanko tehdä jotakin, ajattelen asiaa näin: jos tekemisestä voi koitua fyysisiä tai henkisiä seuraamuksia kuten morkkista, sanon ei. Muistelen YLEn vanhaa tv-mainosta: sano "ei", kun pelkäät, ja "kyllä", kun pelkäät turhaan.

6. Minimoin tarpeettoman kärsimyksen. Jos jonkin loukkaavan asian tekeminen ei ole aivan välttämätöntä, en tee sitä. Mun ei ole pakko saada viimeistä sanaa eikä mulla ole oikeutta arvostella ketään turhaan (sana "turhaan" on tässä hyvin tärkeä). 

6a. Tarpeettoman kärsimyksen minimoimista ei ole se, että teeskentelen ja valehtelen, jotta muiden ei tulis paha mieli. Tarpeettoman kärsimyksen minimoimista on se, että kerron lempeästi ja toista kunnioittaen, mitä mieltä olen.

6b. "Lempeästi ja toista kunnioittaen" ei tarkoita, ettei mulla saa olla omaa mielipidettä tai että mun täytyy luopua siitä siksi, ettei toisen tulis paha mieli. Tarpeettoman kärsimyksen minimoimiseen kuuluu myös mun oman kärsimyksen minimoiminen. Yritän toimia niin, että kaikkien, myös mun, täytyy kärsiä mahdollisimman vähän.

7. Saan tuntea sitä, mitä tunnen. Kellään ei ole oikeutta vaatia mua olemaan tuntematta mun tunteita. Mulla ei ole oikeutta käskeä muita tuntemaan eri tavalla.

7a. Mun ei tarvitse selittää mun tunteita. Muiden ei tarvitse selittää tunteitaan mulle. Mun tunteet ei tarvitse syytä.

8. Jokaisen täytyy itse päästä päätelmiin ja päämääriin. Mun täytyy ymmärtää tämä ja antaa muiden tehdä omat juttunsa, myös ne, jotka on mun mielestä virheitä.

8a. Mun ei aina tarvitse ymmärtää muita. Mun tulee ilmaista suoraan ja lempeästi, mitä tunnen ja mitä mieltä oon (ks. 2, 6)

9. Saan rikkoa näitä sääntöjä, jos itse haluan. Mun ei tarvitse rikkoa näitä sääntöjä siksi, että joku muu haluaa tai siksi, että niiden rikkominen olis jonkun muun intressien mukaista.

Päivitykset mahdollisia ja hyvin todennäköisiä.