Kerran me ystävien kanssa kirjotettiin itsellemme kirjeet uutenavuonna ja avattiin ne seuraavana. Oon ajatellut sitä paljon. Sen kirjeen lukeminen ja avaaminen tuntu hienolta ja omituiselta: niin vähän aikaa ja mä oon jo niin erilainen! Jotenkin muutoksen huomaa vasta matkan päästä, ajan päästä.
Mä ajattelin tehdä pieniä uudenvuodenlupauksia. Itselleni. Sellaisia, että
...mä lupaan kuunnella itseäni. Pysähtyä ja kuunnella.
Mä lupaan kunnioittaa omia tunteitani ja sitä, miltä musta tuntuu.
Mä lupaan kunnioittaa myös muiden tunteita ja sitä, miltä niistä tuntuu.
Mä annan itselleni luvan tuntea, mitä tunnen, ja olla sitä mieltä, mitä oon.
Mä lupaan sanoa rehellisesti, mitä mieltä oon.
Vaikka se oliskin ikävän tuntuista.
Aiotko sä tehdä uudenvuodenlupauksia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti