Mitä se mieli juttelee

Yks päivä mietin sitä, että luuleeks jengi että mun elämä ja päätökset on jotenkin sairaan helppoja. Että meitsi vaan liukuu ympäriinsä ja tekee kaiken ihan helposti, koska oon niin varma kaikesta.

No, en tee.

Suurin ongelma mulle on syöminen. Syöminen siksi, että tykkään syödä kaikkea, mitä pidetään epäterveellisenä, ja mikä siis aiheuttaa sydärin ja veritulpan ja lihavuuden ja mitä ei pitäis.

Olen esittänyt eriskummallisia kysymyksiä läheisimmille ystävilleni sekä sisaruksilleni. Kysymykset ovat kuuluneet: ”Näytänkö enää edes urheilijalta? Näytänkö siltä, että treenaan?” Kirsikkana kakussa: vaihdoin viime viikolla kesken treenin paidan, koska käyttämäni paita oli kireä ja näytti kaikille, kuinka epäurheilijamainen olen, koska en ole tarpeeksi timmissä kunnossa.  Onhan kaikilla kuntoilijoillakin sixpäkki. Jokaisella hyvinvointi -bloggaajalla, kaikilla harrastelijoilla, kaikilla muilla. Blogeissa, lehdissä, Facebookissa, mainoksissa, uutisissa, Instagramissa: kaikkialla. Minulla ei tällä hetkellä ole, vaikka olen kilpaurheilija. Taas hävettää.
Noora Toivo: Väärän näköinen urheilijaksi

Silti haluan syödä kaikkea hyvää. Siitä seuraa se, että sipsihyllyllä mun mieli juttelee mulle.

Se menee näin.

Minä: Ooo, sipsiä!

Myös minä: Ei.

M: Muttakun haluaisin.

Mm: Ei.

M: Jos otan pienen pussin.

Mm: Saat sydärin ja kuolet kolmekymppisenä, suoni menee tukkoon.

M: No en mä edes usein syö.

Mm: LIIAN USEIN.

M: Ole hiljaa.

Mm: Ole ite hiljaa, tapat ittes tällä.

M: NO ENKÄ TAPA

Mm: Susta tulee läski.

M: ...

Mm: Nii, läski. Susta tulee tätä menoa lihava.

M: Nii mitä sitten.

Mm: NO LÄSKI SUSTA TULEE LÄSKI

M: Ole hiljaa ole sinä hiljaa sut on opetettu ajattelemaan noin

Mm: Osta porkkana.

M: Mitä

Mm: Osta mieluummin porkkanoita osta

M: EN MINÄ HALUA PORKKANOITA

Mm: Ne on terveellisiä

M: TURPA KIINNI

Mm:  Kuolet kohta

M: Hiljaa

Mm: ET PÄÄSE ELÄMÄÄN KUOLET 

Ja simmottis se jatkuu.

Mua ihmetyttää, mistä nää läskiajatukset esimerkiksi tulee, koska en oo koskaan ollu lähelläkään lihavuutta eikä mua kiinnosta, onko joku läski vai ei. Jostain se kuitenkin tulee kuoleman veroisena uhkana mieleen. Että se on veritulppa tai MAKKARAT KELAA SITÄ HEI

Naurettavaa.

Yleensä teen kompromissin ja otan pikkupussin.

Mitään ratkaisua sun ongelmaan ei tuu koskaan, sori

Aiemmin leikittiin sitä leikkiä että sä oot täydellinen. Nyt voitas leikkiä sitä, että meitsi on maailman kuningas.

No niin, meitsi on maailman kuningas. Saan tehdä mitä haluan JA jos annan neuvoja, niitä myös kuunnellaan. Koska oon maailman kuningas. Tän hetken saan tietää kaiken paremmin.

"Kattelehan miehiä monenlaisia, älä törmää ensimmäisen kanssa naimisiin. Tutustu mieheen tarkoin ja pitkään, hyvä vinkki siististä ja järjestelmällisestä miehestä on kengät. Katso tarkkaan ne ovatko ne siistit."

”Seuraa unelmiasi, ne kantavat kyllä! Mutta yksi asia kannattaa jättää tekemättä: älä ota sitä ensimmäistä miestä, sinä ansaitset enemmän kuin mustelmat ja särkyneen sydämen.”

"Älä mene naimisiin suoraan lapsuudenkodistasi. Nauti ensin vapaudestasi!"

Studio55.fi: Lukijoiden neuvot parikymppiselle itselle: "Kattelehan miehiä monenlaisia"

Puhu aikaisin, puhu paljon. Miten voit tietää kumppanisi arvot, jos ette puhu asioista? Arvoista, unelmista ja suunnitelmista kannattaa puhua heti suhteen alussa, etteivät ne pääse yllättämään myöhemmin.

IL, Fiidi: Sadat vanhukset paljastivat onnellisen avioliiton salat

Hei sinä siellä, joka lakaset sitä yhtä ongelmaa koko ajan maton alle. Nii, sinä just. Sinä, joka aattelet, että se menee pois ajan kanssa ja kyl se ratkeaa itsestään ja ei tää yks juttu voi olla syy päättää seurustelusuhdetta.

Nii, tässä on mun neuvot: ei se mene, ei ratkea ja kyllä on.

Lakkaa teeskentelemästä, että joku sulle oikeesti tärkeä asia on vaan pikkujuttu.- Lakkaa kuuntelemasta semmosia ihmisiä, jotka sanoo, että se on. Ala kuunnella itteäs, mitä ne muut susta tietää, ei ne ole sä. Ala ottaa vastaan omia neuvojas, älä muiden. Ja sun on tän pienen hetken nyt pakko kuunnella koska meitsi on maailman kuningas.

Since then, when I’ve been in relationships, I’ve planned my poos around the opportunity to wash my bum afterwards. However, my compulsion for cleanliness is combined with an abject terror of boyfriends finding out I poo. Yes, despite the fact I eat porridge each morning and submerge my salad in olive oil, I simply don’t do poos. According to my Boyfriend Relations team (comprised of paranoia and quixotism), it’s just not something I do.

Vagenda Magazine, Samantha Rea: In Pursuit of Rim Jobs: How To Pretend To Your Boyfriend That Women Never Poo

Hei sinä ihminen, joka pelkäät ja nolostut kaikesta. Siis kaikesta.

Nyt kysyt itseltäs, mitä väliä sillä on.

Kysy itseltäs, kuka muistaa viiden vuoden kuluttua, että teitsi kompastui. Kirjottaako joku päiväkirjaansa tänä iltana, että RAKAS PÄIVÄKIRJA TÄNÄÄN JOKU KAKKAS TÖISSÄ JA SIIT KUULU PLOPS

Anteeks nyt vaan, mutta teitsi ei oo niin tärkeä. Sä et oo niin merkityksellinen muille, että ne oikeesti naureskelis sulle vielä vuosia. Arvaa miks! Koska niillä on ihan liian kiire miettiä, että mitä noi muut nyt miettii musta ja mitä jos ne tajuaa että oonkin ihan nolo

Niin mitä sitten

Nyt lakkaat korostamasta kaikkia virheitäs ja ongelmias ja annat niiden vaan olla. Kukaan ei huomaa sun finniä jos et ite huutele kaupungilla että NO KATTOKAAPAS KU MEITSI ON AKNEHIRVIÖ. Ihan oikeasti. Ei kukaan.

Nyt lopetat sen. Piste. Äp äp äp äp et sano mitään enää. Piste.

Pyysimme selvitykseen osallistuneita miettimään, mitä ovat ne paikat, joissa todennäköisimmin kumppanin voisi kohdata. Vastaaja sai ruksata monta kohtaa. Yöelämään uskoi 60%, Tinderiin 50%, nettikohtaamisiin  55% ja kestävään työpaikkaromanssiin 50%.Seuraava kysymys kuului, kuinka suuri osa sinkun kokonaisajasta vuonna 2014 kului toimintoihin, joissa kumppanin olisi voinut kohdata.

50% vastaajista katsoi, että heidän ajastaan kymmenen prosenttia tai alle oli sellaista aikaa. Suurin osa heistä uskoi viiden prosentin olevan lähimpänä totuutta.

Väestöliitto: Sinkkujen ajasta valtaosa on nolla-aikaa

No hei sinä, joka himassa odotat oikeaa hetkeä toimia. Maailman kuningas tässä moi. Semmosta vaan, ettei sitä hetkeä koskaan tuu. Ei koskaan. Ei tule.

Huominen on ihan samanlainen päivä ku tääkin eikä mitään ratkaisua sun uskallusongelmaan tuu koskaan. Ei ikinä. Ei sitä oo tulossa, toistan, ei sitä tuu ikinä. Et sori vaan.

Ai niin, paitsi että voit itse ratkaista sen. Vaikka heti. Jos vaan teet ja uskallat. Eiks oo siistiä! Mä tiedän nää hommat, oon maailman kuningas. Ala tehdä, lakkaa odottamasta.

Ja jos nolottaa, voit lukea edellisen kohdan. Kiitos.

Tunnen olevani umpikujassa, koska jos otan asian puheeksi hän kokee sen painostuksena. Itse olisin ollut valmis jo vaikka mihin. Miehen syyt kuulostava tekosyiltä - ei vielä, työjutut, sitä ja tätä - ei mitään varsinaista TODELLISTA syytä. Toisaalta jos en puhu asiasta ja jään odottavalle kannalle pelkään sen vaikuttavan omiin tunteisiini ja rakkauteen, jota haluan varjella. 

Kaksplus.fi, ketju: Parisuhde jumittaa paikoillaan - mikään ei kiinnosta

Hei sinä, jonka mies ryyppää. Nii, sinä. Me kaikki tiedetään jo. Ei sun kannata sitä peitellä, me kaikki tiedetään, ettei sun mies oo flunssassa tai väsynyt. Se on juoppo.

Sun mies on juoppo.

Se tilanne ei muutu mikskään etkä sinä voi sitä parantaa, jos se ei itte halua. Maailman kuninkaana sanoisin sulle, että lähde nyt helvetti pois siitä suhteesta ja ota se mies takas, kun se oikeesti tekee jotain.

Jos tekee. Siis se itse. Et sinä.

Sinä et voi muuttaa toista. Voit muuttaa vaan itseäs ja omaa toimintaas. Toisaalta toista muuttaessas voit käyttää kätevästi vaikka 20 vuotta elämästäs, muttei siitä oo apua. Että päätä ite. Ja siis tarkoitan, että PÄÄTÄ. Et odota, että jos se nyt ja jos minä vaan ja ehkä huomenna.

Ei. SINÄ päätät. SINÄ teet aktiivisen päätöksen kattella, kun toinen juo. Sinä. Ei muut eikä elämä. Sinä.

Ei täs muuta.

Maailman kuningas on puhunut.

Sun kritiikki ei liity muhun

Monta kertaa päivässä kohtaan tilanteita, joissa loukkaannutaan niinsanotusti turhasta. Ihmisen tulee paha mieli, koska hänelle sanottiin jotakin.

Kun mietin tilanteita, joissa mulle on sanottu jotain, sanominen liittyy joihinkin seuraavista:

olemukseni/oletukseni/mielipiteeni on väärä
työni laatu ei miellytä tai oon tehnyt virheen

Näistä ei tartte tulla surulliseks. Ne ei liity muhun millään tavalla. Ne liittyy siihen, mitä teen, tai siihen, että ihmiset on erilaisia – ei muhun ihmisenä.

Yliherkän pitää ymmärtää, että omat mielipiteet eivät ole yhtä kuin minä. Silloin mielipiteiden törmäykset eivät myöskään ole uhka omalle itselle. Jos identiteetti on liian tiukasti sidoksissa ajatuksiin, joihin muut eivät yhdy, niin herkästi loukkaantuva tuntee, että hänet itsensä on ihmisenä torjuttu ja muserrettu. Ihmiset voivat olla eri mieltä tarkoittamatta toiselle pahaa.

Studio55.fi: Otatko nokkiisi helposti? Lopeta loukkaantuminen!

Koska mieli juttelee ja suunnittelee koko ajan, sitä alkaa helposti ajatella, että mielen asiat on yhtä kuin minä. Sitä helposti samaistaa itsensä työhönsä: tämä työ on minä, minun lapseni, minun olemukseni.

Ei se ole.

Sillä, miltä näyttää, mitä mieltä on, tai jos vaikka mokaa, ei ole mitään tekemistä ihmisen sisimmän kanssa. Voi käyttää termiä "sielu", jos se tuntuu susta paremmalta.

Niin kauan kuin sinä, rakas kysyjä, ajattelet, että tuo toinen tekee väärin (siis tulkitset hänen sanomisensa kiusaamisena) suutut vastakin. Kun haluat oppia uuden tavan ajatella ja suhtautua toisiin, et enää näe kiusaajia vaan ihmisiä, jotka yrittävät tyydyttää jotain heissä juuri silloin aktiivisena olevaa tarvetta.

Vihanhallinta.fi, kysymyspalsta

Jos ihminen sanoo, että teitsi on kyllä vitun tyhmä ja ruma, niin ei sekään liity suhun. Ei oikeasti.

Se liittyy sen ihmisen johonkin tarpeeseen: ehkä se kokee sut uhkana, tai sen maailmankuvaan ei mahdu sunkaltainen ihminen ideoineen. Ja kun meidän maailmankuvaa uhataan, tuntuu parhaalta sanoa, että vittu sinä oot idiootti eihän noin voi ajatella

Sosiaalisessa mediassa ihmiset eivät oikeastaan jaa faktoja vaan tunteita. Ja tämä pätee erityisen hyvin palautteeseen.

M&M, Mikko Nisula: Kuinka reagoida negatiiviseen palautteeseen sosiaalisessa mediassa? 

Kyllähän niistä tulee paha mieli. Mutta se, kun tajuaa, ettei tässä oo kyse siitä että olisin ruma ja läski, vaan siitä, että tuo tyyppi nyt kokee jotakin mun vuoksi, se helpottaa. Se auttaa.

Saa tulla paha mieli ja saa miettiä, että miks tuo nyt sanoi noin. Muttei kantsi alkaa vetää hurjia johtopäätöksiä sitä, että jollain toisella nyt ehkä oli huono päivä tai vaikee elämä. En jaksa käyttää elämääni sen miettimiseen, että mitä tuo nyt OIKEESTI tarkotti kun käytti kolmea huutomerkkiä viestissään se varmaan vihaa mua

Muutin elämäni koska joku tyyppi netissä sano että oon tyhmä huora.

Nii. Mieti, miten hassulta se kuulostaa. Kuka nyt niin tekee?

Ei toisen ihmisen taistelut oo sun, eikä se, että satut jonkun tielle huonona päivänä, tee susta huonoa.

Jos palaute tulee virheestä, sen voi korjata.  Jos palaute tulee virheestä, on tärkeetä myös päästää irti siitä: ei virheen kritisointi oo sun kritisointia eikä neuvon antaminen meinaa, että teitsi on sysipaska ihminen.

Jos palaute tulee (palautteenantajan) asennevamman vuoksi, ei oo tarvetta korjata mitään. Ei oo tarvetta olla erilainen vaan siks, että jollakulla nyt on vähän vaikeaa.

Ja kaikista, KAIKISTA tärkeintä, on sata mielessään erottaa nää kaks asiaa toisistaan.

Maailman yleisin kieli on paska englanti

Matkustan paljon yksin, ja multa kysellään usein, eiks pelota ja eiks olis kivempaa olla seurassa ja muuta. Sit jengi on lähes poikkeuksetta silleen "en minä uskaltais" tai "en yksin voi lähteä".

Nii miks

Oon monta iltaa miettinyt, mitä yksin matkustamiseen tarvitaan. Oon pyöritellyt asiaa mielessäni, ja oon keksinyt seuraavat asiat:

Rahaa.
Mietin tätä tosi kauan. Tarvitaanko oikeesti? Kyllä mäkin tunnen ihmisiä, jotka on liftannu ympäri Eurooppaa MUTTA tiedostan myös, ettei se ehkä sovi kaikille, enkä ite ainakaan koe halua matkustaa niin. Musta on kivaa mennä junassa ja bussissa, liftaaminen tuntuu vähän pelottavalta. Ja on kiva nukkua sisätiloissa, sängyssä. Siihenkin menee rahaa. Jota siis tarvitaan.

Mitään muuta en keksi. En niin mitään.

Onhan se KIVA jos on muitakin asioita. On kiva osata kieliä, siitä on hyötyä. Tosin ei aina.

Siinä ei auta mikään, jos vastapuoli on täys ummikko. Mulle kävi näin just viime reissulla, ja arvatkaa mitä? Se mies neuvo meitä kroatiaks, äiti puhui sille suomea ja mä puhuin englantia. Lopputulos: löydettiin perille.

On kiva osata lukee karttaa. Se helpottaa. Muttei pakko oo. Aina voi pysäyttää toisen ja kysyä. "Kysyä" ei tarvi kieltä: voi osoittaa karttaa ja kohautella olkia, se kertoo, että kaverit meitsi ei ny tiiä missä on. Sit se toinen osottelee karttaa ja sua, että no sinä täs näin, sinä tonne mene.

"Englanti" ei muuten tässä tekstissä tarkota semmosta "oh my good fellow yes I might add it would be exquisite to be in your jolly company". Se meinaa asioita kuten "koffee pliis (näytä samalla kaks sormea ylhäällä)" tai "i go theer? (huido vasemmalle)" tai "taxi, i need to sentrum".

Yks mun englanninopettaja sano kerran, että maailman yleisin kieli on paska englanti. Se on niin totta.

Ruokaa voi tilata osoittamalla.  Helpointa se on ehk Subwayssa. Vaatteita voi ostaa osoittamalla, hymyilemällä ja sanomalla medium, larke, tai ihan vaan näyttämällä polvenkorkeudelle että boy, girl, tämän korkuinen.

Luulen et KAIKEN voi hoitaa huitomalla. Kaiken. Ja kun hymyilee samalla, se toimii. Jengi puhuu sulle ja et tiiä yhtään että muistä hitosta on kyse, ja silti se menee lopulta hyvin.

Meitsi on ollu keskiyöllä puolalaisessa taksissa belgialaisten kanssa ja vaan toivonu, että ne ei halua tappaa. No ei halunneet.

Oon ollu opastetuilla kierroksilla, joilla aasialaiset tyypit tuskin puhui englantia, enkä tiiä, ymmärsikö ne myöskään. Mutta kuvia otettiin ja katteltiin, mihin opas osoitti.

Jengi jotenkin olettaa, että ulkomailla on Ihan Kamalan Erilaista. Siellä sitä ryöstetään ja tulee C-hepatiitti ja älä juo vettä ja siellä ne on Jotain Muita Ihmisiä.

Nii. Ne on ihmisiä. Ne on aika samanlaisia ku mä. Joskus ne vähän tuijottaa, jos on vaikka bosniassa ja sulla on takut, ne voi kattoa ja niitä vähän naurattaa. Muttei se mitään. Sit hymyillään vaan takas.

Oon ollu sveitsiläisessä hevonpyllyssä keskellä yötä kaatosateessa yrittämässä päästä taksiin, jonka kuski ei tajunnu englantia eikä saksaa (jota suolsin ehkä ekaa kertaa elämässäni). Sit paikalle tuli hiprakassa oleva paikallinen, joka myös tartti taksia. Problem solved, mentiin minä ja kaveri ja se samaan.

Oon ollu puolalaisella juna-asemalla juoppojen ja vartijoiden ympäröimänä itkemässä kaverilleni että MINÄ TAHDON NYT KOTIIN HETI. Se on kulttuurishokki ja sitä ei kantsi pelästyä. Se menee ohi.

Yritettiin kerran Unkarissa istua juna-asemalla maahan, ja vartija tuli, sano TSOT ja osotti maata. Unkarissa maassa ei saa istua.

Oon käyny pizzeriassa ilmoittamassa, että hei, tuuli on vieny teidän mainoksen. Myyjä ei ymmärtäny.

Se pizzeria oli Espoossa.

Nii ja vastaukset noihin alun kysymyksiin: ei. Ja ei.

Älä sulje sitä ovea

Onks sulla koskaan ollu ystävää, josta oot aatellu silleen "jes, tälle voin kertoa KAIKEN. Kaiken." Tai ehk oot ollu silleen "tälle mä voisin ehkä kertoo kaiken, ehkä voisin, ehkä."

Sit se ystävä sanoo lauseen kuten "en koskaan vois olla jonkun ystävä, jos se on ollut toinen nainen" tai "en vaan ymmärrä ihmisiä, jotka tekee abortin" tai "pettäjät on pahoja ihmisiä" ja tiiät, tiiät, että se ovi on nyt kiinni klik sä et voi kertoa et koskaan

Se, että se ovi menee kiinni, on mun mielestä tavallaan harhaa. Harhaa, joka syntyy siitä, että ystävä ajattelee paria asiaa.

Se ajattelee, että suunnittelemattomia raskauksia ei satu meille, ne sattuu noille.

Ehkä se ajattelee, että me ollaan hyviä ihmisiä ei me tehdä sellaista. Pahaa tekee jotkut MUUT ei ME ei minun ystäväpiirissäni oo sellaisia

Sitä kärkkäästi sanoo, että tukee kaveria MISSÄ VAAN siis ihan missä vaan, ja samalla latelee totuuksia, kuten "pettäjät pitäis tappaa".

No, mitä jos se sun kaveri onkin kerran kännissä tehnyt niin, mitä sitten, vieläkö tapetaan häh

 Arvosteleminen on täysin luonnollinen tapa ihmiselle arvioida elinympäristöä, toiset ihmiset siihen sisältyen. Ongelma on, ettei meillä usein ole tarpeeksi tietoa tehdäksemme reilun ja kokonaisvaltaisen arvioinnin. On tärkeää pitää tämä mielessä ennen kuin tuomitsee toisen ihmisen käyttäytymistä.

VILMA HEISKANEN, hidastaelamaa.fi: Haitalliset tunnemallit, jotka horjuttavat sisäistä rauhaamme

Kuulin semmosesta tilastosta, jonka mukaan raiskaus koskettaa jokaista meistä joko suoraan (kaveri koki sen) tai epäsuoraan (kaverin kaveri koki sen).

Mieti sitä hetki. Mieti niitä ihmisiä, joita on sun töissä ja taloyhtiössä ja kaverin kotona. Kuka se niistä on?

Ootko sanonut jollekin niistä, ettei naisen kannattais mennä kännissä baariin?

Mitä jos se ihminen oli SE IHMINEN ai niin mutta eihän nää asiat tapahdu mulle ne tapahtuu joillekin muille

"My dear girl, the day you see I'm getting old, I ask you to please be patient, but most of all, try to understand what I'm going through. If when we talk, I repeat the same thing a thousand times, don't interrupt to say: "You said the same thing a minute ago"... Just listen, please. Try to remember the times when you were little and I would read the same story night after night until you would fall asleep.

Amazing Things in the World FB-sivu

On helppoa laittaa ittensä ja kaverinsa jalustalle. Ajatella, että me ollaan tällaisia hyviä ihmisiä jotka ei tee pahoja typeriä asioita, niitä tekee rikolliset ja känniset ämmät ei me

On helppoa olla parempi kuin muut. Se vaatii lähinnä sitä, että kertoo ääneen, mitä ei hyväksy: minun lähipiiriin ei koskaan tulis HIV-positiivinen ihminen minä en kattele pettäjiä no en ole rasisti mutta eihän ne nyt ole ihmisiä ollenkaan

Ja se ovi menee kiinni. Tärkeä ovi. Sellainen ovi, joka ehkä olis auttanut toista ihmistä, ihmistä, joka uskoi sun rakkauteen ja siihen, että sä et tuomitse. Että sä rakastat.

Multa on mennyt ovia kiinni. On muutamia ihmisiä, joille en kerro tiettyjä asioita elämästäni, koska tiedän niiden kannan asiaan. Tiedän, mitä ne on sanoneet.

Tiedän, että se ovi on harhaa ja se vois aueta. En vaan jaksa tukea tarvitessani muuttua yhtäkkiä keskustelussa siks osapuoleksi, jonka täytyy selittää, järkeistää maailmaa ja vakuuttaa, että olen minä vielä se sama ihminen jonka sinä olet pannut jalustalle oon mä vielä hyvä no se oli vaan yks kerta

Olenko mä edes se ihminen? Se, ketä te pidätte niin hyvänä? Kun eihän meidän kaveripiirissä OLE ilkeitä ihmisiä

Kannattaa kattoa, mitä puhuu, että muutkin uskaltais. Kuka se sun ystäväpiiristä on, joka ei uskalla puhua?

Keltä se ovi on jo kiinni?

This is nothing but the truth. pic.twitter.com/GhWUHmmZGT
— The Friendly Bitch (@FriendIyBitch) 26. marraskuuta 2014

Se kiire loppu sit siihen

Ootteko koskaan menneet jouluna aatonaattona bussilla mihinkään? Siis pitkänmatkanbussilla. Silloin on nimittäin kaikenlaisia autoja liikenteessä, niitä menee eri suuntiin vauhdilla sviuh svouh.

Kerran oltiin menossa aatonaattona Helsinkiin ja toisella kaistalla oli sattunut ketjukolari. Me saatiin ajaa normaalisti eteenpäin, mutta sillä puolella maailma oli seisahtunut: jengiä seisoskeli lumipenkassa auton vieressä, osa autoista oli pelkkiä ruttuja. Bussin ikkunoista me, onnekkaat, sitten tätä katseltiin ja sanottiin asiaankuuluvasti ohhoh uhhuh aijai voivoi.

Mun äidillä on yksi suosikkisanonta, joka on "kiire loppuu sit siihen". Sitä voi käyttää, jos joku ajaa raivoäisesti ohi ja ohittelee kuin hullu. Tai jos joku muuten päättömästi kohkaa eteenpäin, koska KAUHEE KIIRE äkkiä äkkiä

Kun jotain tapahtuu, se kiire loppuu just siihen.

Lentoyhtiö ilmoitti muutoksesta matkustajille sähköpostitse. Indonesialaisen Tempo-lehden mukaan kymmenen onnekasta lipun ostanutta ei kuitenkaan koskaan ehtinyt sähköpostia lukemaan. Se pelasti heidät päätymästä kadonneelle lennolle.

MTV Uutiset: Kymmenen matkustajaa pelastui täpärästi, koska eivät ehtineet lukea sähköpostejaan

Käyttäjän Riitta Poikselkä FB-kuva

Kelaa sitä, että oot vaikka lähdössä matkalle. Matka on tärkeä kaiken täytyy mennä hyvin jotainhan voi vaikka SATTUA. Stressaat itses kuoliaaks ja ehkä huudat lapsilles että LOPETTAKAA TOI tämä on TÄRKEÄÄ ja sitten teidän kone syöksyy mereen moikka

Kiire loppuu siihen. Mitä hyötyä sun stressistä oli?

Kun mä ajan autoa, ajan hyvin hitaasti, koska mua pelottaa ja oon epävarma kuski. Mulla on kavereita, jotka huutaa semmosille kuskeille, että MENE ja MITÄ SÄ TEET ja KANNATTAAKO AJAA JOS EI OSAA

Se on kuin ne huutais mulle. Vaikka mä oon aina päässyt perille. Ja outoa kyllä, siihen ei mee sen kauempaa.

Äitini työnantaja sanoi aina, että asian paikalleenlaittamiseen ei mee sen enempää aikaa kuin siihen, että jätät sen johonkin sohvannurkkaan ja joudut myöhemmin siivoamaan. Asioiden tekeminen huolella ja rauhallisesti ei vie sen enempää aikaa kuin se, että kaahottaa täysii täysii kauhee kiire pakko tehdä korjataan myöhemmin vahingot

Joskus niitä ei voi korjata. Kun ajaa ihmisen päälle ja se halvaantuu, sitä ei voi korjata. Se, että oli kauhee kiire pakko ehtiä ei oo kamalan lohduttava selitys kun sun perhe on kuollut, tiedätkö.

Kun jotain tapahtuu, se kiire loppuu just siihen.

Siks me körötellään aina hitaasti.