8. marraskuuta 2011

Käyttäydy kuin

Mulla on yks ystävä, joka herkästi lajittelee ihmiset "aikuisiin" ja "ei-aikuisiin". Ei-aikuiset on "kakaroita" tai "teinejä". Lajittelu tapahtuu useimmiten käytöksen perusteella.

Oon itekin joskus saanu kuulla, miten jollekulle sanotaan se. Käyttäydy kuin aikuinen! Käyttäydy kuin iso tyttö! Isot tytöt ei huuda, isot pojat ei saa hepuleita. Käyttäydy kuin aikuinen.

Rupesin miettimään, mitä se oikein tarkoittaa. "Käyttäydy kuin aikuinen".

Kerran kotimatkalla näin, kun päälle nelikymppinen nainen huusi joukolle pieniä tyttöjä. Yks niistä tytöistä oli tummaihoinen, ja tää nainen huusi, että "sun perhees ei tänne kuulu painuisitte kotiinne!", humalaisen sössöttävällä äänellä.

Kukaan ei tehny mitään. MÄ en tehny mitään. Tajusin vasta myöhemmin, että mun tehtävä (aikuisena) olis ollut mennä väliin. Mutten mennyt. Koska pelkäsin. Kaduttaa. En voi enää muuttaa sitä.

Oon kerran metrossa istuessani kuunnellut, kun kaks isoa aikuista kaljua miestä väitteli siitä, pitäiskö niiden puukottaa semmone nuori aasialainen kundi, joka istui edempänä. Toinen kalju mies sanoi, että kyllä hän voi puukottaa, se on hänen aatteen mukaista. Toinen sanoi, että älä jumalauta puhu tollasia metrossa.

Me jäätiin yhtä aikaa pois, aasialainen kundi ja minä. Ketään ei puukotettu.

Kerran töihin mennessä jakkupukuinen nainen yritti saada vartijan poistamaan vanhan kadunmiehen metrosta. Ei sillä syytä ollut, ja sitä se vartijakin sanoi: ainoastaan häiritsevästi käyttäytyvät poistetaan. Nainen oli pettynyt.




Mä tykkään teini-ikäisistä. Ne on usein ihastuttavalla tavalla elossa: niitä naurattaa kauheesti ja ne möykkää ja hihittää. Ne hyppii toistensa kimppuun ja painii. Ne lukee yhdessä tekstareita ja soittaa musiikkia tai, kuten viime viikolla, syö yhessä hampurilaista ja antaa sille arvosanoja asiantuntijan elkein. Niitä ei oo vielä hiottu tai jalostettu.

Usein, kun kattelen teini-ikäisiä, mietin, kuka siitä ryhmästä olisin. Kuka noista olis mä. En usein osaa päättää: kaikki vaikuttaa niin elinvoimaisilta, niin avoimilta ja uskaltavilta. Musta kuitenki tuntuu usein teini-ikäiseltä. En oikeen tiedä miks; kai siks, että oon itekseni päättäny käsittää "aikuisuuden" vakavana ja urautuneena elämänvaiheena, jonka aikana vaan maksetaan laskuja ja sitten onkin jo eläke. Silloin ei seikkailla eikä hilluta eikä saada hepuleita. Se on mielikuva, joka ei musta pidä paikkaansa, mutta jota kuitenki ajattelen. Aikuinen, se on tylsä.

Tunnen vakavia aikuisia. Tunnen aikuisia, jotka ei osaa olla vakavia, vaikka haluais. Tunnen aikuisia, joita nolottaa, jos ne kompastuu julkisella paikalla; tunnen myös aikuisia, jotka saattaa sanoa toisilleen "kato ton persettä" ja sit hihittää päälle.

Tunnen aikuisia, jotka ei oo täysi-ikäisiä. Tunnen täysi-ikäisiä, jotka ei oo aikuisia. Tunnen ihmisiä, jotka jo teininä tiesi, keitä ne on; tunnen aikuisia, jotka ei vieläkään oo löytäny itteään.

Käyttäydy kuin aikuinen, mitä se on?
Ehkä se ei oo mitään; ehkä olis parempi sanoa "käyttäydy inhimillisesti".

4 kommenttia:

  1. Ajattelin tälleen spontaanisti sanoa, että olet ihana. Enpä tiedä oonko koskaan kuullut mitään erityisen positiivissävytteistä teineydestä. Hullun kiva kerrankin kuulla, näin (möykkäävänä ja hihittävänä) teininä.

    Tää on mun lempiblogeja edelleen!

    VastaaPoista
  2. Pistipäs muuten miettimään tällaisen hihittelevän aikuisenkin! ;)

    VastaaPoista
  3. Mä kuulun näihin ''hihitteleviin teineihin'' ja oon sun kanssa samaa mieltä, että jotkut aikuiset käyttäytyy joskus paljon lapsellisemmin kuin mun ikäiset. Kaupungilla kävellessä on tullut huutoa mun erikoisesta pukeutumisesta ja ulkonäöstä. Joskus tuntuu, että nuoremmat suhtautuu paljon aivoimemmin uusin juttuihin ja asioihin, kuten ulkomaalaisiin ja erikoisesti pukeutuviin,tai muuten vaan käyttäytyviin tyyppeihin.
    Nää sun tekstit pistää ajattelemaan.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kaikille kommenteista :3 Olin ihan hämmentyny kun niitä oliki näin monta!

    Onneks saadaan kaikki olla aikuisia tai lapsia, iästä riippumatta. <3

    VastaaPoista