Kuuntele sä kun mä en jaksa

"Itsensä kanssa ei tule yleensä käytyä edes small talkia. ”Mitä minulle oikeasti kuuluu” on pelottava kysymys, koska vastaus ei välttämättä ole haluttu. Ja jos vastaus ei ole haluttu, pitää alkaa muuttaa elämäänsä, ja se jos jokin on pelottava prosessi, sillä se tarkoittaa muutosta."

Lainaus hidastaelamaa.fistä, lue sieltä koko teksti!

Laitoin tuon lainauksen, mutten nyt aio puhua siitä, miten en kuuntele mua. Aion puhua siitä, miten sä et kuuntele sua ja tee niitä asioita, joita haluaisit. Koska et uskalla. Koska et voi. Koska et saa.

Tietenkään en puhu susta. Susta-susta. Vai puhunko? Puhun niistä mun elämän ihmissuhteista, joiden pointti on se, että mä kuuntelen samat ongelmat uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan

ja uudestaan ja uudestaan

ja uudestaan

ja uudestaan

ja

Vuodet vierii ja aikaa kuluu. Musta on viime aikoina alkanu kuoriutua jotain uutta, joku muu. Oon huomannu, miten muutun, miten oon erilainen kuin ennen. Miten kehityn ja alan ymmärtää, minkä vuoksi toimin niinko toimin. En oo varma, pidänkö kaikista muutoksista, mutta ne tapahtuu.

Samalla oon huomannu, miten kärsimätön oon: en jaksa enää sitä, että samat ongelmat kiertää kehää, että kuulumisia kysyessä saa aina kuulla saman laulun. En jaksa sitä, että ratkaisuja ei etsitä tai että niitä haetaan muualta, haetaan pelastavaa jotaintoistaihmistä kunhan ei vaan itseä, kunhan ei vaan tarvitse päättää mitään tehdä mitään.

Puhuin vähän aikaa sitten tästä muutoksestani yhdelle ihmiselle ja se kysyi yllättäen, että luulenko, että ihmiset mun ympäriltä katoaa, jos alan ilmaista näitä tunteita. Menin aika sanattomaks siitä, koska sehän on ihan mahdollista. Jos mä en vaan enää jaksa kuunnella, mitä hyötyä musta sitten on? Millainen ystävä mä sitten oon? Millainen ylipäätään on ystävä, joka ei jaksa kuunnella ongelmia?

Haluaisin kirjoittaa tähän, että oon pahoillani, mutta samalla tiedän, että nyt tuntuu tältä. Nyt tuntuu siltä, että mä en jaksa olla enää maailmankiltein, en jaksa olla enää ymmärtävä, en jaksa olla enää pelkästään se joku, jolle voi valittaa ja joka ei koskaan sano vastaan, joka ei sano että ota nyt helvetti itseäs niskasta kiinni. En jaksa. En kykene.

En tiedä, miten sen sanois silleen kauniisti. Että tee itse jotain en minä voi en minä ole sinä. Miten sanois sen, ettei mitään tapahdu, jos ei itse tee? Mä oon mokaillut tässä elämässä niin paljon että ymmärrän jo, että vika ei oo muualla, se on mussa, tuolla sisällä. Muut ei voi sitä muuttaa. Mä voin. Oon myös hyvin onnellinen siitä, että haluan ymmärtää itseäni ja alitajuntaani nyt, just nyt, enkä sitten kun oon eläkkeellä ja on aikaa. Aikaa ajatella.

Mä haluan jaksaa kuunnella ja mä haluan jaksaa ymmärtää. Mä haluan mun empatiakyvyn takaisin. Mutten mä enää halua, että oon pelkkä empatiakyky, joku pehmeä kori, johon voi aina välillä tulla makaamaan kun väsyttää ja kerätä voimia ja mennä sitten tanssimaan paritansseja niiden samojen vaikeuksiensa kanssa. Kunnes taas väsyttää, uudelleen. Mä haluan jaksaa ymmärtää ja mä haluan tukea, mutta mä haluan myös jotain takaisin, jotain ymmärrystä tai tukea tai kysymyksiä tai keskusteluja tai mitä vaan mikä ei oo vaan sitä että mä oon korva enkä muuta.

Ymmärrän myös, etten mä mitään saa, jos en pyydä. Siks mun ehkä täytyy pyytää. Ja vaatia. Vielä kovempaa.

Vielä toinen lainaus hidastaelamaa.fistä:

"Vertauskuvallisesti: ryhdy auton kuljettajaksi. Lakkaa olemasta auton matkustaja, joka on muiden armoilla ja katselee ikkunasta muiden valitsemaa maisemaa. Ota siis elämäsi valinnat omiin käsiisi:

• Lakkaa uskottelemasta itsellesi, että elämäsi on kiinni muista ihmisistä, paikkakunnasta, asunnosta, työstä (josta et ehkä edes pidä), yhteiskunnasta, rahasta tai muista ulkoisista vankiloista.
• Päätä tehdä muutos, valitse suunta, kartoita tarkkaan kaikki vaihtoehdot, tee hyvä suunnitelma ja mikä täkeintä: Ala toimia!
• Kun muut alkavat epäillä suunnitelmasi pitävyyttä, muista, että he suhtautuvat siihen vastustelevasti, koska prosessoivat samalla omaa tilannettaan: miksi minä en uskalla, kun tuokin uskaltaa.
• Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa elää omaa elämäänsä! Aloita heti, nyt, tältä istumalta!"