Törmäsin tähän kuvaan. Se on hieno. Tykkään paljon siitä, että oikeasti näkee: näkee sen, mitä meikatessa tapahtuu, mitä me vaaditaan, miten ihmiset ei oo sen näköisiä ko miltä ne näyttää.
Oon aiemminkin puhunu siitä, miten tarpeellisen ja tarpeettoman kosmetiikan rajat on mulle täysin hämäriä. Pitääkö naamaa rasvata? Pitääkö huulia? Kuka oikeasti tarvitsee meikkejä? Mihin pitää tyytyä?
Mua viehättää se, miten asiat on itsestäänselviä. Meikkaaminen on itsestäänselvää. Hoitoaine on itsestäänselvää. Deodorantti on itsestäänselvää. Muita vaihtoehtoja ei ole, näin toimitaan. En minä voi en voi en halua apua
Mä en halua aina meikata. Toisaalta en myöskään halua kieltää sitä itseltäni. Laitan joskus itelleni semmoset pandameikit, koska tykkään. Osaan tehä semmosen kaksvärisen smoky eyes -rajauksen. Mä haluan kaiken. Haluun saada tehdä jotain ja olla tekemättä. Haluun valita; haluun, ettei oo se tilanne että tulee huono omatunto koska en kuori en rasvaa en voitele en nypi oon nyt ruma katso. Kenen vuoksi sitä kaikkea tehdään? Aina itsenkö?
Oon harjoitellut kuorimaan ihoani. Sen jälkeen tulee tosi pehmeäksi, tosi tosi pehmeäksi. Ymmärrän, miks sitä tehdään, se on aika nautinnollista. Mut onkse tarpeen, onkse tarpeellista hoitoa? Vai vaan jotain, mitä tehdään, koska voi? Miks? Kenen takia? Kuka keksi kuorimavoiteen? Miksi? Yritin googlata mutten löytäny.
Vuoden 2009 11. Journalisti-lehdessä puhuttiin kosmetiikasta. Ote artikkelista:
"Naistenlehtien kosmetiikkajuttujen sävy on lähes poikkeuksetta myönteinen. Purkkeja esitellään, kehutaan, suositellaan. Kosmetiikkaa ei kritisoida eikä sen tarvetta kyseenalaisteta. --- Bonnierissa uskotaan Evitan lukijoiden uskovan, että ”kauneus on asenne ja onni on seuraus”. Esimerkkilukijaksi esitellään Minna, 45, joka ”ei tulisi toimeen ilman kynsihoitajaansa”. Minä en edes tiennyt, että on olemassa kynsihoitajia."
Minäkään en tienny, että on olemassa kynsihoitaja. Miks kynsiä pitää hoitaa? Miten? Entä jos ei tee sitä? Kuka oli eka kynsihoitaja? Onkse sama asia ku metsänhoitaja? Tarvitseeko metsää hoitaa; lakkaako metsä olemasta, jos sitä ei hoida? Väittäisin, ettei lakkaa.
Palaan tähän ulkonäköasiaan aina vaan uudestaan, koska se kiehtoo mua. Se hämmentää mua. Kaikki on niin itsestäänselvää, muttei kuitenkaan oo. Kaikkee pitää tehä, vaikkei pidä. Kaikki on tarpeellista, vaikkei oo. Tai ehkä on.
Onko? Miksi?
Jälleen kerran asioita joita itsekin pohdin. En ole meikannut itse kuin lyhyitä pätkiä ja satunnaisia päiviä, silloinkin vähän - mutta silti aina hetkittäin löydän itseni pohtimasta, että pitäisikö sittenkin. Sen huomaaminen saa hätkähtämään, miksi tunnen tarvetta siihen? Itsellä meikkaamattomuuden taustalla on myös se että atooppista, kuivaa ihoa pitäisi saada hoidettua muuten ennen kuin siihen lähtisi muuta ns. "ylimääräistä" kosmetiikkaa laittamaan. Mutta silti, jos kerran ihoni on kuivuutta lukuunottamatta melko terve ja viihdyn paremmin ilman meikkiä, miksi edes haluaisin ruveta meikkaamaan? Tarvitsenko tai tarvitsevatko muut kaikkea sitä kosmetiikkaa? Japanissa vaihdossa ollessani kukaan ei käyttänyt deodoranttia, ja jotkin suomalaiset tuttuni ovat korvanneet sen luonnollisilla aineilla. Tekisi mieli tehdä samoin. Pesen ja rasvaan kasvoja nykyään usein oliiviöljyllä ja aika lailla vierastan siitä kaikesta "tarpeellisesta" kosmetiikasta aika montaa tuotetta. Mutta se on silti se normi, jee jee kulutusyhteiskunta, pinnallisuus ja epäaitous.
VastaaPoistaJournalisti-lehdenkin lainaus oli osuva, en edes tiedä kaikkia kauneudenhoidon tuotteita tai nimikkeitä, ja se miten ympäristö luo kuvaa siitä miten minun naisena oikeastaan pitäisi on vähintäänkin ahdistavaa. Haluaisin myös oikeasti joskus löytää jonkun miespuolisen ihmisen, joka olisi oikeasti rehellinen luonnollisuuden toiveestaan, koska yeah, only the fake girls seem to get the guys.
Meikä kyl tuntee sssikana semmosia poikia, joille ei oo mikään ongelma se, etten meikkaa. Usein ne sanoo, että näytän oudolta jos meikkaan. Se on hassua. :3
PoistaMutta: mun mielestä on tärkeetä ettei tee mitään semmosta, mitä ei halua. Varsinkaan siks että jotain "pitäis". Mun mielestä voi ihan hyvin olla pitäismättä.