Internetissä on kivaa ja hauskaa. Siellä voi kertoa omia asioita, ja kaverit sitten niitä tykkäilee ja kommentoi. Internetissä ihmiset ei oo oikeasti läsnä, ne on kuvia ja tekstinpätkiä ja anime-avatareja ja anonyymeja tikku-ukkoja, joten niille voi puhua miten vaan.
Näppäimistö on kauheen kiva juttu. Siinä on paljon kirjaimia ja numeroita, joilla voi kirjoittaa kauniita asioita ja URLeja ja juttuja. Sillä voi myös haukkua toista huoraksi ilman, että sitä tarvii sanoa ääneen: huora. Sä olet huora. Hassua, sehän onki paljon vaikeempaa sanoa se ääneen niin, ettei se oo vaan naputtelevaa ääntä kotona, jossain olohuoneen nurkassa.
Internetissä ihmiset ei oo oikeasti läsnä. Internet on kevyt ja raskas ja jännä ja kamala ja ihana ja tärkee ja turha ja siisti ja karsee ja siellä kuka vaan voi olla kuka vaan, myös joku muu kuin on. Siellä voi ottaa väärän nimen ja osoitteen ja tehdä vaikka kuvan jossa laittaa sen yhden typerän läskin lehmän naaman siihen pornotähden vartaloon ja sitten lataa sen nettiin ja se on hauskaa, siitä saa pisteitä. Semmosia ihan tietynlaisia elämäpisteitä, joilla ei vuosien päästä oo mitään väliä, paitsi ehkä sille ketä mä loukkasin, mut en mä sitä niin aattele.
Internet on avoin ja kiinni ja siellä mä saan sanoa mitä vaan ja huutaa kenelle vaan, eikä mua voi kukaan estää. Mä voin haukkua ja satuttaa ja hihittää ja laittaa vittumaisen hymiön kommenttini perään, semmosen sarkasmihymiön, kai tiiät, että se onki oikeesti sit pikkuhauska juttu eikä loukkaus. Semmosta se on netissä. Enkä mä koskaan uskaltais tehdä tai sanoa mitään semmosta ruokakaupassa tai kassajonossa tai työpaikan kahviautomaatilla, mut Internetissä mä voin.
Internetissä ei oikeesti oo töissä ihmisiä. Ne on jonkinlaisia epäihmisiä, koneita, joiden sähköpostit ja palautelaatikot on erityisesti suunniteltu kirosanoja ja haukkumisia varten. Mun täytyy saada antaa palautetta koska mä oon asiakas ja maksan palvelusta, tai ainaki käytän sitä ja haluan parantaa sitä, ja jos mä nyt sanon vähän rajusti niin sit se on niin, mun oli kato vaan huono päivä. Ja pitäähän mun nyt saada sanoa.
Mä tykkään siitä Internetistä, kun sinne kirjottelemisen jälkeen mun on aina helpompi olla. Paineet siinä purkautuu kun voi vähän paahtaa menemään keskustelupalstalla, ei niitä siellä haittaa, ja jos siellä joku hippi nyt alkaakin mököttää niin menis sitten pois koko Internetistä. Se on semmosta aikuisten keskustelua ja ajatustenvaihtoa se kommentointi, eihän siitä nyt kukaan voi loukkaantua. Ja jos voikin, niin piti nyt kuitenkin päästä sanomaan, se on tärkeetä, mä oon tärkee ja hauska ja enksmä jo sanonu, että se toinen aloitti?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti