Mutkun mä haluun ravistella sua

Tiiätteks sen tunteen, kun on tosi vihainen? Tiiätteks sen tunteen, kun on ärsyyntynyt? Tiiätteks sen tunteen, kun on väsynyt? Tiiätteks sen tunteen, kun vaan inhoaa toista ja on vihainen ja toivois, että se vaan pitäis valittavan suunsa kiinni ja häipyis? Tiiätteks sen tunteen,

kun

toi on vaan niin TYHMÄ ja IDIOTTI ja voi luoja toi ei tiiä mistään mitään ja arg mä haluan ravistella sua
Semmosia tulee joskus.

toi ei vaan osaa ja voi elämä tästä ei tuu mitään ja mä en jaksa auttaa ja ARG
Semmosia tulee joskus.

Ja voi hyvä LUOJA eksä osaa ees yhdyssanoja, mee kotiis kasvamaan, miksei vaan kaikki vois olla NIINKU MINÄ ja MINUN pitäis olla tuolla eduskunnassa eikä noiden idioottien
Semmosiakin tulee joskus.

Tää on niin tätä tää on niin tätä koko ajan, miks mä edes yritän, voi elämä mä muutan maalle ettei tarvi kattella tätä nykymenoa ja ihmiset sitä ja kulutus tätä ja maailma tota
Semmosia tulee joskus.

Mä INHOON tommosia tekopyhiä ja mikä toikin luulee olevansa, joku parempi ja sievempi ja siveämpi, ei hitto, toi ei oo mitään
Semmosia tulee joskus.

Hitto minähän saan kirjottaa ja antaa takas koska toi alotti, toi sano ensin ja se on joku pentu, hitto mä vihaan tommosia pikkusieviä teinejä jotka mekoissaan huutelee
Semmosia tulee joskus.

Ei saatana onko pakko AINA ottaa noita töröhuulikuvia ei helvetti miten säälittävä toikin on ja työnnä nyt perseesees ne hymiös kuuletko
Semmosiakin tulee joskus.

Semmosia. Niitä tulee joskus.
Ne on melko helppo hengittää pois.
Joskus.

Mä hengitän. Mä ajattelen. Mä valikoin taisteluni: mikä on tärkeetä, mikä ei tarpeeks, mitä ite haluaisin, miten haluaisin tulla kohdelluksi, miten en, mitä haluan kierrättää eteenpäin ja mitä en, mitä saan ja annan, miten sen annan, onko se hyvää, onko se mitään?

Millon viimeks oon tehny jotain kunnolla, kun joku huutaa eikä pyydä?
Teinkö sillon parhaani, teinks sen hymyillen?
Tuliks hyvä mieli?
Tulikohan sille pyytäjälle?

Koska viimeks joku kirjoitti mulle jotain rumaa anonyymina netissä? Miks tein sen, kelle? Kuka sen vastaanotti? Mitä se ajatteli?
Tuliks hyvä mieli?
Tulikohan sille vastaanottajalle?

Millon viimeks tuli epävarma olo, koska joku katsoi väärin tai tuijotti tai vaan oli siinä ja hihitti?
Tuliks hyvä mieli?
Tulikohan sille?

Millon ite oli pakko päästä sanomaan tai alleviivaamaan, korostamaan itseään, ihan vähän vaan?
Tuliks hyvä mieli?
Tulikohan sille?

Mä hengitän.
Mä ajattelen.

Tiiätteks sen tunteen, kun tajuaa, että hei, mun ei oo pakko sanoa. Sen tunteen, kun tajuaa, että mä voin päästää irti, ettei mun tarvikaan olla vihainen? Tiiätteks sen tunteen, kun ymmärtää, miten pieni joku ongelma on, miten surkea kikkare, miten ois ihan hölmöä antaa sen pilata koko päivä?

Tiiätteks sen tunteen?