Mun kysymyspostaukseen oli tullu hurjasti kaikkia kivoja kysymyksiä. Kiitos niistä! :3
Vastailenpa tässä nyt.
Iidaer kysy multa seuraavaa:
Mitä mieltä sä oot maailman nykytilasta?
Hmm. Maailman nykytila. Sitä on paljon. En oo varma, onko mulla mielipidettä, joka kattais kaikki asiat onkohan kellään – esimerkiks poliittisista asioista tai taloudesta en oo jäävi puhumaan, koska en niitä oikein ymmärrä. Mutta kokeillaan tätä.
Mä oon kuullut puhuttavan siitä, että kaikki kiihtyy. Se tuntuu oikeelta ilmaisulta. Ihan ko kaikki menis pienempään ja pienempään pakettiin, ja kohta on pakko tapahtua jotain.
Musta tuntuu, että kaikki on hirveän paljon jotain. Hirveän paljon ääripäitä. Joko hirveen nopeeta tai sit hirveen hidasta, vastalauseena nopeudelle. On hyviä ihmisiä jotka yrittää pelastaa toisensa koko ajan, joka päivä, ja sit on järjettömiä väkivallan tekoja, joka päivä.
Nykytila tuntuu siltä, että me yritetään oppia ja tehdä asiat paremmin. Samalla se tuntuu siltä, että kaikki on niin päin helvettiä, ettei mitkään ponnistelut auta.
Maailma tuntuu ihan valtavalta. Samalla se tuntuu kauheen pieneltä. Mä voisin mennä lentokoneella mihin vaan.
Mulla on rahaa mennä lentokoneella mihin vaan, paikkoihin, jossa ihmiset tienaa alle euron viikossa tai ei sitäkään. Miks mulla on näin paljon kaikkea? Miks joillain ei ole mitään? Maailman nykytila vaan on semmonen.
Ihmiset riitelee tosi paljon siitä, mitä pitäis pelastaa. Pelastetaan luonto! Eikä kun pelastetaankin vanhukset, eiku pelastetaan muiden maiden vanhukset, eiku lapset lapset! Samaan aikaan ne pelastettavat jatkaa olemista ja elämistä ja selviytymistä.
Me halutaan muille hyvää. Samalla me halutaan itsellemme hyvää. Ne halut ei aina kohtaa. Mä olen usein valinnut oman hyväni muiden hyvän sijaan.
Ihmiset on tärkeitä. Samalla me ei olla mitään. Vaikka me kaikki räjähdettäis nyt just pois täältä, maapallo jatkais olemista. Se osais korjata meidän tekemät tuhot, tai ainakin olla olemassa niistä huolimatta, niiden ympärillä.
Millanen sitten on maailman nykytila? Millanen ois hyvä maailman nykytila?
Mun mielestä maailma kaipaa tekoja. Sitä, ettei vaan puhuta, että kyllähän minä luontoa rakastan mutta ja en mä pysty ja kyl mä auttaisin mutta ja enhän minä ole rasisti mutta. Aitoa välittämistä. Aitoa kokemista. Aitoa empatiaa. Aitoa ymmärrystä. Sitä, että oikeasti ymmärretään omien tekojen seuraukset ja se, että niillä on merkitystä. Että meillä on merkitystä. Olis hienoa, jos kaikki vois tehdä ja yrittää parhaansa sen eteen, että maailma olis hyvä paikka olla.
Tietenkään mun hyvä maailma ei ole sama kuin jonkun toisen hyvä maailma.
Mut ehkä ymmärsitte, mitä meinasin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti