Iltalehdessä oli taannoin uutinen äidistä, joka pisti 8-vuotiaaseen kauneuskisoissa käyvään tyttäreensä Botoxia ihan ite. Äidin mukaan "kauneuskilpailujen maailma on kova" ja "lapset ovat julmia". Toisessa Iltalehden uutisessa kyseessä olevalta lapselta kyseltiin asioita kauneudenhoidosta: lapsen mukaan mukaansa "rypyt eivät ole kivoja" ja "säärikarvat eivät ole naisellisia".
Rypyt eivät ole kivoja. Sanoi kahdeksanvuotias.
Lapsi otettiin äidiltä pois. Olen sitä mieltä, että hyvä, tää oli paras ratkaisu tilanteeseen.
Mua ei ihmetytä, että naiset vihaa itsejään. Mua ei ihmetytä, että kaikki kohtelee kehojaan ihan niinko ne olis vieraita, muukalaisia. Mua ei ihmetytä. Me ollaan jotenkin niin vinossa. Niin vinossa.
Mä keskustelin okei vähän meni riidan puolelle erään henkilön kanssa kauan sitten kainalokarvoista. Mä en ajele omiani. Kesällä, jos on oikein kuumaa ja hikistä, saatan leikata ne, mutta muuten ne vaan on. Tän toisen henkilön mielestä se oli luonnotonta: nehän kuuluu ajaa, ei niiden kuulu olla siellä. Me ei oikein päästy mihinkään ratkaisuun siinä tilanteessa, koska mä en voinut ymmärtää sen pointtia. Ei kuulu? Ne kasvaa mun kehosta. Samanlaisia karvoja on mun päälaella ja niitä pitää puunata ja hoitaa ja harjata ja värjätä, että ne ois kiiltävät ja tuuheat. Ei kuulu?
Oltiin sitten rauhassa eri mieltä asiasta. Kai sitä saa kukin leikata ja vahata ja puunata ja irrottaa mitä vain itsestään, jos siitä tulee parempi mieli tai olo tai jokin muu. Mutta mä en ymmärrä sitä hysteriaa, johon sekin keskustelu oli menossa.
Karvat on naisen kehon ihmetys ja kauhistus. Karvat ei oo tasa-arvoisia: vaan osa saa jäädä, muut pois. Niitä ihmetellään saunassa, niille on oma teollisuudenhaara, omia laitteita, omia säriseviä ja purisevia vehkeitä, joita ostetaan, ne on nätin värisiä, ne viilentää ja kuumentaa ja silottaa.
Myös kasvoja pitää ihmetellä. Kasvoille on tuhansia, tuhansia ja taas tuhansia erilaisia voiteita, välineitä, sieniä, tupsuttimia ja muita. Kasvoja paijataan ja hierotaan ja taputellaan, niistä pitää piilottaa jotain ja korostaa jotain toista.
Joillekin omat kasvot herättää pelkkää vihaa. Omat kasvot. Omat kasvot.
Googlasin sanan "kasvovoide".
Löysin seuraavia asioita:
Löysin seuraavia asioita:
aqua, caprylic/capric triglyceride, hydroxyethyl urea, betaine, tocopheryl acetate, panthenol, peg-100 stearate, glyceryl stearate, acrylates/C10-30 alkyl acrylate crosspolymer, sodium hydroxide, disodium edta, ethylhexylglycerin, phenoxyethanol, Kaakao-kasvovoide, Kreeta-kasvovoide, Piparminttu-kasvovoide, Kiivi-kasvovoide, Aineet ja niiden funktio: Aqua Liuotin, Glycerin Kosteutta sitova, Ethylhexyl Stearate Pehmentävä, Isopropyl Myristate Pehmentävä, Glyceryl Stearate Pehmentävä/Rakennetta parantava, Cetyl Alcohol Pehmentävä/Rakennetta parantava, PEG-100 Stearate Emulgoiva, Hydrogenated Coco-Glycerides Pehmentävä/Rakennetta parantava, Myristyl Myristate Pehmentävä, Dimethicone Silkkisyyden antava/Pehmentävä, Butyrospermum Parkii Butter Pehmentävä/Hoitava, Calcium PCA Kosteutta sitova/Hoitava, Magnesium PCA Kosteutta sitova/Hoitava, Manganese PCA Kosteutta sitova/Hoitava, Potassium PCA Kosteutta sitova/Hoitava, Sodium PCA Kosteutta sitova/Hoitava, Zinc PCA Kosteutta sitova/Hoitava, Tocopherol Antioksidantti, Ascorbyl Glucoside Antioksidantti, Sodium Ascorbyl Phosphate Antioksidantti, Niacinamide Hoitava/Suojaava, Pyridoxine HCl Hoitava/Suojaava, Folic Acid Hoitava/Suojaava, Sodium Riboflavin Phosphate Hoitava/Suojaava,
Cyanocobalamin Hoitava/Suojaava, Citric Acid pH:ta tasapainottava, Phenoxyethanol Säilöntäaine, Sodium Benzoate Säilöntäaine, Potassium Sorbate Säilöntäaine, Parfum Hajuste, Näin voide vaikuttaa ihoon: Kosteuttaa, Ravitsee, Hoitaa, Pehmentää, Kuorii kuolleita soluja,Paksuntaa ihon pintakerrosta, Tasoittaa ja madaltaa ryppyjä, Poistaa ikäpigmenttiä
Cyanocobalamin Hoitava/Suojaava, Citric Acid pH:ta tasapainottava, Phenoxyethanol Säilöntäaine, Sodium Benzoate Säilöntäaine, Potassium Sorbate Säilöntäaine, Parfum Hajuste, Näin voide vaikuttaa ihoon: Kosteuttaa, Ravitsee, Hoitaa, Pehmentää, Kuorii kuolleita soluja,Paksuntaa ihon pintakerrosta, Tasoittaa ja madaltaa ryppyjä, Poistaa ikäpigmenttiä
Musta on ihanaa, että voiteiden ainesosat on netissä. Musta on ihanaa, että ihmiset on alkaneet herätä, että ne haluaa luontaisia aineita, että ne haluaa lukea ja ymmärtää, mitä ne iholleen laittaa. Musta on mukavaa, että googlaamalla löytää tiedot tuotteistaan.
Mä en ymmärrä tota listaa. Mä en ymmärrä, mitä noi ainesosat merkitsee, tai mitä ne tekee (paitsi osan, koska se on selitetty, se oli virkistävää). Mä en oo koskaan tavannu kasvorasvan kehittäjää. Mä en tiedä, miks ihon pintakerrosta pitäis paksuntaa, mitä se tekis iholle. Mä en tiedä.
Mä en ymmärrä, mitkä asiat on tarpeellisia ja mitkä ei. Mä en osaa tehdä eroa enää: kaikkea on niin paljon. Onko aurinkorasva hyödyksi? On, se suojaa. Mä en ymmärrä senkään tuoteselostetta, mutta se suojaa, niin ne sanoo. Onks kuorinta hyödyllistä? Onkse vaan jonkun mulle keksimä tarve, että mä ostaisin jotain? Onks kulmakarvojen nyppiminen keksitty tarve? On, luulen. Mutta miks mun pitää käyttää kosteuttavaa voidetta? Onks se keksitty tarve?
Mä en enää ymmärrä, mitkä asiat on tarpeellisia.
Tyttäreensä Botoxia piikittäneen äidin mukaan "kauneuskilpailujen maailma on kova" ja "lapset ovat julmia". Mä ymmärrän: ne varmasti on, paineet ja vertailu on kovat. Mutta kuka sinne meni lapsensa kanssa? Kuka päätti elää kovassa maailmassa, jossa lapset on julmia? Kuka päätti, että pois lähtemisen sijaan piikittää lapseensa hermomyrkkyä? Kuka teki päätöksen Botoxista; kuka sen oikeasti teki, kuka loi tarpeen, kuka väitti, että nuorikin voi mennä kauneusleikkaukseen?
Mä luin tai kuulin, en muista, tytöstä, joka halus kauneusleikkaukseen alaikäisenä, ettei "keho sit myöhemmin tarvi niin paljon laittamista". Mä olen hämmentynyt. Kuka päätti, että laittamista tarvitaan? Miksi me halutaan uskoa se, miksi me ilolla tutkitaan itseämme virheitä etsien ja päivitellään niitä sitten muille voidehyllyllä, bondataan ja hihitellään? Kuka meille teki normin siitä, että itseään voi rakastaa aina, mutta tietynlaisena ja -painoisena se on vaan tosi paljon helpompaa?
Koska me ehditään nauttia itsestämme, jos aina on jotain laittamista, jos aina pitää olla vahaamassa tai nyppimässä tai pesemässä tai karsimassa?
Kahdeksanvuotiaan tytön mukaan mukaansa "rypyt eivät ole kivoja" ja "säärikarvat eivät ole naisellisia". Mä en tiedä, kuka nää tarpeet on keksinyt, kuka on määritellyt rypyt ja säärikarvat. Mä en tiedä. Mä tiedän vain, että tehokkaasti me levitetään sen mystisen jonkun kehittämää ilosanomaa; tehokkaasti me omitaan se itsellemme, katsotaan itseämme, vihataan ja haaveillaan leikkauksesta. Ostetaan purkkeja.
Mua ei ihmetytä, että naiset vihaa itsejään.
Myös: Kun sä nyt vihaat sua
Huomenta ystävä hyvä, tällaista "kevyttä lukemista" heti silmät auki saatuaan :D
VastaaPoistaMul on tosi ongelmallinen suhde mun ulkonäköön, en mä itteeni vihaa, mut kyl mä tiedostan et esim. ylipaino on sellanen asia joka olis hyvä saada pois, jo ihan terveydenkin takia. Valitettavasti tuo äiti olis iinä oikeessa, et lapset on julmia (tosin olen tismalleen samaa mieltä kanssasi siitä, että se äiti itse päätti laittaa tyttärensä sinne), mä kuulin ensimmäiset arvostelevat kommentit ulkonäöstäni seitsemänvuotiaana, ja jopa mun oma isoisä on sanonut mua läskiksi. Nyt äitinä mä olen huomannut että ihmiset arvostelee jo vauvoja, olenpa kuullut jotain vauvaa sanottavan rumaksikkin. Ja mitä naisiin tulee, niin en yhtään ihmettele, että on paineita, kun jatkuvasti huudellaan että lihava ja rupsahtanut nainen on epäviehättävä ja laiska ja _itsekäs_, kun ei pidä itsestään huolta. Naisen kuulemma tulisi pitää itsensä siinä kunnossa, missä oli seurustelun alkaessa/naimisiinmenon aikana, muuten kyseessä on petos (WTF????).. Mut se arvostelu yhtä kaikki alkaa jo nuorena, jopa lapsena, ja sen huonon itsetunnon rakentaminen alkaa jo siitä, että kotona esim. jatkuvasti korostetaan yhden lapsen kauneutta ja erinomaisuutta (yleensä nuorin, ei ymmärrä tätä)..mä yritän kehua mun molempia lapsia tasapuolisesti ja kannustaa aktiiviseen elämään jotta suvussa kulkeva ylipaino pysyis luontevasti poissa, niin ettei niiden tarttis koskaan miettiä sitä, koska faktahan on että vaikka mä itte hyväksyisin ne minkäkokoisina tahansa niin elämä on muiden puolelta paljon helpompaa kun sopii jonkinlaisiin normeihin. Mutta koskaan meillä ei tulla painon tai ulkonäön puolesta ihmisiä arvostelemaan, kyl mä erotan poikkeuksellisen kauneuden mutta mä sanon tähän tämän virsin jonka moni mieltää vain rumien ja lihavien iskulauseeksi: Aito kauneus vaan tulee sisältä ja sitä ei millään kuntokuureilla ja ihmerasvoilla noin vaan rakenneta.
Piiitkä paatos tuli ja olis voinu vielä jatkaakkin... :D
Itse asiassa kirjoitin tän jo illalla, mutta säästelin aamuun. :3
VastaaPoistaOon miettinyt sitä, miten me arvotetaan sanoja, miten ne itsessään omaa jo erilaisia merkityksiä: iso, pieni, kapea, leveä, pehmeä, karhea. Ne on vaan sanoja, joilla kuvata asioita, ja kuitenkaan ne ei ole sitä. Ne on arvoja, joita me annetaan maailmalle.
Mikään ei oo "vaan" jotain, ei oikeesti. Kaikki on ladattu merkityksillä, varsinkin adjektiivit.
Jo pienestä lapsesta moni tietää, mitkä sanat on hyviä, mitkä pahoja, mitä ei saa sanoa julkisesti.
Oon samaa mieltä myös siitä, että yhteiskunnassa on helpompaa elää normeihin sopivana. Omalaatuista on kuitenkin se, että yleensä heti, kun tiedostaa itsensä ja omat ajatuksensa ja sen, mistä pitää, myös tietää sen, jos ei niihin sovi. Uskon, että aika monilla on sellaisia ajatuksia.
Siksi me ehkä rakastetaan kaikenlaisia purkkeja ja purnukoita: jos niistä sais helpotusta tunteeseen, joka kertoo, ettei me riitetä.
Musta oli kauheen surullista kun mun veli on pudottanut kymmenisen kiloa -ja isä vielä kannusti, ja siis mun veli oli silloin vasta 15 -_- Voi elämä, se mursi mun sydämen, mun veli on mun silmissä kaunein asia mitä maa päällään kantaa eikä sen todellakaan olis tarvinu, mutta BMI oli kuulemma ollut lähellä ylipainoa...siis sama BMI joka on monen langanlaihan julkimon luokitellut ylipainoiseksi -_- Isä on vähän hysteerinen ko mummi kuoli 37 -vuotiaana sydänkohtaukseen mutta joku raja, mie oon monesti mielessäni käynyt sen kanssa keskustelun aiheesta ja todennut että jos se ikinä kehtaa ottaa mun painon puheeksi niin mie pistän luun kurkkuun. Perhana :D
VastaaPoistaLuin tossa kirjaa Pohjaton nälkä, jossa todettiin, että muutama kymmenen vuotta sitten "laiha" tarkoitti vielä sitä, että ihminen ei näytä hyvältä, että jokin on vialla. Nyt se on normi, johon pitäis pyrkiä.
VastaaPoistaLöysin myös tänään tämän: http://naurunappula.com/369864/redbookcoveranime0707gif.gif
Pysäytti. Niin meitä huijataan.
Juu, tuohan on jo ihan arkipäivää, mä oon jo kauan todennut että "Maybe she's born with it, maybe it's photoshop" :D
VastaaPoistaMäkin muistan, et lapsena jos sanottiin että "ootpas sä laiha" niin se oli kauhistelua...mut niin ne ajat ja ihmiset muuttuu.
Kirjoitat niin ihanan rehellisesti. Tarkoitan sitä, että osaat nähdä asioissa muunkin kuin mustan ja valkoisen.
VastaaPoistaTää oli kyllä ajatuksia herättävä kirjoitus.
ei helvetti mitä tekstiä. siis aivan mahtava!!
VastaaPoistaOh, kiitos :3
VastaaPoista